Tässä artikkelissa käsittelemme Engan maanvyöry 2024:n aihetta eri näkökulmista, jotta voimme syventää sen merkitystä ja merkitystä nykyään. Engan maanvyöry 2024 on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla, synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa yhteiskunnassa. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme Engan maanvyöry 2024:n eri ulottuvuuksia ja tarjoamme lukijalle laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan katsauksen Engan maanvyöry 2024:stä ja sen vaikutuksesta nykymaailmaan sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nykyisyyteen ja sen seurauksiin sosiaalisilla, taloudellisilla ja kulttuurisilla aloilla.
Engan maanvyöry 2024 | |
---|---|
Päivämäärä | 24. toukokuuta 2024 |
Kellonaika | noin 3.00 paikallista aikaa |
Tapahtumapaikka |
![]() |
Kuolleita | 12 varmistettu |
Kadonneita | yli 2 000 |
Loukkaantuneita | 17 |
Engan maanvyöry tapahtui perjantaina 24. toukokuuta 2024 aamukolmen aikaan paikallista aikaa[1] Yambalin kylässä Engan maakunnassa, Papua-Uudessa-Guineassa.[2] Maanvyöryssä uskotaan kuolleen pahimmillaan yli 2 000 ihmistä.[1]
Monet paikalla olleet kertoivat kuulleensa yöllä kello yhden ja kahden välillä kaksi kovaa halkeamisen ääntä. Yksi paikallinen kertoi lehdistölle, kuinka ääni oli kuulunut vuorelta alas vierineestä isosta kivestä. Hän ja monet muut olivat sen jälkeen tulleet ulos taloistaan ja yrittäneet herättää vielä nukkuvia.[3]
Kun maanvyöry iski noin kello 3.00 noin 4 000 asukkaan alueelle, se tuhosi kokonaan ainakin 60 kotia ja erään Engan hallituksen jäsenen mukaan hautasi yhteensä 1 182 taloa. Vyöryn vaikutukset ulottuivat noin 200 neliökilometrin alueelle, mukaan lukien Engaan vievälle moottoritielle noin 150 metrin matkalta.[4] Pelastustöissä herätti huolta myös maan jatkuva liikkuminen.[5]
Arviot kuolleiden lukumääristä vaihtelevat suuresti. Pian tapahtuman jälkeen Yhdistyneet kansakunnat arvioi noin sadan ihmisen saaneen surmansa. Arvio nousi kumminkin pian 670:een.[6] Papua-Uuden-Guinean hallituksen mukaan jopa yli 2 000 voi olla hautautunut elävältä,[5][7] joskin entinen paikallinen virkamies väitti kuolleiden määrän olevan vain noin 160.[1]
Papua-Uuden-Guinean pääministeri kertoi pian tapahtuneen jälkeen viranomaisten reagoineen tapahtuneeseen. Papua-Uuden-Guinean Punainen Risti kertoi, että paikalle oli lähetetty apua muun muassa poliisilta ja puolustusvoimilta. Myös Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi, että Yhdysvallat olivat valmiita tarjoamaan apua.[4] Australian hallitus lähetti 2,5 miljoonan dollarin arvoista humanitääristä apua, sekä teknisiä asiantuntijoita.[8] Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan alueella tarvittiin välitöntä humanitääristä apua, kuten ruokaa ja puhdasta vettä.[7] Pääministerin mukaan maanvyöryn aiheutti ilmastonmuutoksesta johtuva runsaat sademäärät.[9]