Nykymaailmassa English Heritage on erittäin ajankohtainen aihe, joka on herättänyt laajaa keskustelua ja keskustelua yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien English Heritage on kiinnittänyt eri alojen ihmisten huomion ja ollut alan asiantuntijoiden analyysin ja pohdinnan kohteena. Sen vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin, sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti, on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme English Heritage:n eri ulottuvuuksia ja analysoimme sen kehitystä, sen haasteita ja mahdollisuuksia sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.
English Heritage on Yhdistyneen kuningaskunnan kulttuuriministeriön hallinnoima organisaatio, jonka tehtävänä on säilyttää Englannin historiallista perintöä. Se hoitaa useita historiallisia kohteita Stonehengestä aina Jimi Hendrixin entiseen asuntoon. Tehtäviltään se muistuttaa osittain Suomen museovirastoa. Se hankkii osan tuloistaan nähtävyyksien pääsymaksuina ja rohkaisee ihmisiä "liittymään jäseniksi" eli hankkimaan kanta-asiakaskortin, jolla saa vuosimaksua vastaan etuja.[1] Tämä toimintatapa on yleinen monille matkailukohteita ylläpitäville englantilaisille järjestöille, mutta toisin kuin esimerkiksi National Trust, joka on riippumaton säätiö, English Heritage on toistaiseksi osa valtionhallintoa, ja se saa vuosittain valtiolta noin 22 miljoonaa puntaa kokoelmansa ylläpitämiseen.[2][3]
Britannian hallitus on ilmoittanut luopuvansa organisaation rahoittamisesta asteittain kevääseen 2015 mennessä.[3]
English Heritagen projekti Images of England kokoaa kulttuuriperintöä internetiin, ja sen tavoitteena on saada kuva jokaisesta Englannin suojellusta rakennuksesta.[4]
English Heritage vastaa sinisten muistolaattojen (blue plaque) kiinnittämisestä merkittäville paikoille.