Nykymaailmassa Enkkua:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Enkkua:stä on tullut keskeinen viitepiste nyky-yhteiskunnassa joko kulttuurin, sosiaalisen, tieteen tai teknologian alalla merkityksellisyytensä vuoksi. Vuosien varrella Enkkua on herättänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien uteliaisuutta ja tuottanut valtavan määrän tietoa ja keskustelua tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Enkkua:n monia puolia, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamme maailmanlaajuisen näkemyksen sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.
Enkkua oli keskikokoinen kylä Vpl Pyhäjärvellä, Karjalankannaksella. Kylän keskusalue sijaitsi Pyhäjärven kaakkoisrannalla, luonnonkauniilla paikalla leveässä, kaksihaaraisessa niemekkeessä. Niemekkeen läntinen haara oli nimeltään Korkanniemi, ja niemekkeen toinen haara, Hatunniemi, kurottui puolestaan kohti pohjoista. Kylän edustalla sijaitsi kaksi suurikokoista saarta, Kiskonsaari kylän länsipuolella ja Heinäsaari kylän pohjoispuolella. Näistä ensiksi mainitussa oli jonkin verran asutusta, ja joissain yhteyksissä se luettiin omaksi kyläkseen.
Kylä sijaitsi Pyhäjärven idänpuoleista rantaa kiertävän tien varrella. Naapurikyliä olivat Haapaniemi pohjoisessa, Rahkajärvi kaakossa, Saapru etelässä ja Kostermaa lounaassa. Enkkuan pellot jatkuivat kylän keskustasta kohti etelää, ja ne muodostivat Saaprun kylän peltojen kanssa jokseenkin yhtenäisen peltolakeuden. Kylässä oli oma kansakoulu ja aktiivinen nuorisoseura, joka ylläpiti omaa taloaan kylän keskustassa.
Maanviljelys ja karjanhoito olivat kylän pääelinkeinoja, mutta kalastus ja käsityöt tuottivat monille tärkeitä lisätuloja. Lähimmät kaupalliset palvelut - osuuskassa ja osuuskauppa - sijaitsivat Saaprun kylässä.