Nykyään Enterovirukset on erittäin tärkeä ongelma, joka vaikuttaa moniin ihmisiin ympäri maailmaa. Globalisaation ja yhteenliittymien lisääntyessä Enterovirukset:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Enterovirukset on herättänyt laajaa keskustelua ja herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen seurauksiin henkilökohtaisella tasolla. Tässä artikkelissa tarkastellaan Enterovirukset:n eri puolia ja sen vaikutuksia eri yhteyksissä.
Enterovirus | |
---|---|
Virusten luokittelu | |
Ryhmä: | Ⅳ (+)ssRNA-virukset |
Kunta: | Virus |
Lahko: | Picornavirales |
Heimo: | Picornaviridae |
Suku: | Enterovirus |
Katso myös | |
Enterovirukset ovat helposti tarttuva, pikornaviruksiin kuuluvia pieniä, pyöreitä vaipattomia RNA-viruksia. Enterovirukset ovat saaneet nimensä siitä, että ne lisääntyvät pääasiassa suolistossa (kreikan enteron = suoli) ja tartunnan saanut ihminen erittää viruksia yleensä viikkokausia ulosteeseen. Enteroviruksia esiintyy maailmanlaajuisesti ja ne ovat yleisimpiä ihmisille infektioita aiheuttavista viruksista.[1]
Enterovirusten aiheuttama oirekirjo määräytyy virusten toissijaisen lisääntymispaikan mukaan. Osa enteroviruksista aiheuttaa keskushermoston tulehtumista. Esimerkiksi poliota aiheuttava enterovirus hakeutuu selkäytimeen tuhoten siellä keskushermoston hermosoluja.[2] Tyypin 1 diabetestä aiheuttavat enterovirukset tunkeutuvat haimaan tuhoten insuliinia tuottavat solut.[3] Enterovirukset voivat aiheuttaa myös aivokalvontulehdusta, sydänlihastulehdusta, enterorokkoa ja muita ihottumatauteja sekä yleistyneen infektion vastasyntyneille. Valtaosa enterovirusten aiheuttamista infektioista on kuitenkin oireettomia tai hyvin vähäoireisia.[1]
Enteroviruksiin kuuluvat myös coxsackievirukset ja ECHO-virukset.
Suomessa viime vuosikymmenellä yleisimmin esiintynyt muoto silloin tunnetuista enteroviruksista oli coxsackievirus A16 (CAV-16). Vuonna 2007 siitä todettiin uusi muoto enterovirus 71 (EV-71), joka on ollut yleinen Aasiassa. Virus 71 eristettiin ensimmäisen kerran Kaliforniassa vuonna 1969. Juuri tämä 71-muoto voi joskus aiheuttaa vakavampia oireita. Sitä ei kuitenkaan ole todettu Suomessa vuoden 2007 jälkeen. Esimerkiksi syksyn 2008 enterovirusepidemia ei ollut EV-71 -muodon aiheuttama.[4][5]
Huolellinen käsihygienia on tärkeää enterovirustartunnan leviämisen estämiseksi.[1] Poliota vastaan on olemassa rokote.[6] Suomessa on käynnistynyt rokotetutkimus, jossa on tarkoitus kehittää rokote Coxsackie B -ryhmän enteroviruksia vastaan, joiden on havaittu olevan 1 tyypin diabeteksen synnyn taustalla. Lisäksi ne aiheuttavat flunssaoireita, kuumetta ja esimerkiksi korvatulehduksia. Pahimillaan ne aheuttavat aivokalvontulehduksen tai sydänlihastulehduksen. Kehitteillä olevan rokotteen toivotaan ehkäisevän 1 tyypin diabeteksen lisäksi myös näitä muita tauteja.[7]