Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa Epigonit:stä, jolla on ollut suuri vaikutus yhteiskunnan eri puolille. Epigonit on syntymästään lähtien herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla, niin akateemisilla kuin ammatillisillakin alueilla. Vuosien varrella Epigonit on kehittynyt ja saanut merkitystä eri yhteyksissä, mikä on aiheuttanut merkittäviä muutoksia ihmisten vuorovaikutukseen ja toimintaan ympäristössään. Tämän artikkelin avulla tutkimme Epigonit:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nykyään.
Epigonit (m.kreik. Ἐπίγονοι, Epigonoi, 'jälkeläiset') viittaa kreikkalaisessa mytologiassa seitsemän Thebaa vastaan nousseen sotapäällikön jälkeläisiin. Ennen heidän isiensä lähtöä sotaretkelleen Amfiaraos, joka ennalta näki sotaretken päättyvän onnettomasti ja tiesi kuolevansa sen aikana, käski poikiensa hyökätä vartuttuaan Thebaa vastaan.[1]
Epigonien isien kuoltua Adrastosta lukuun ottamatta epäonnistuneessa hyökkäyksessä näiden pojat tekivät kymmenen vuotta myöhemmin uuden sotaretkeen Thebaan ja tappoivat Eteokleen pojan ja seuraajan Laodamaksen. Epigoneista Aigialeus, Adrastoksen poika, sai hyökkäyksessä ainoana surmansa;[1] tämän kerrottiin johtuvan siitä, että hänen isänsä puolestaan oli ainoana selvinnyt edellisestä yhteenotosta.[2]
Epigonien sotaretki oli aiheena muun muassa kadonneessa eepoksessa Epigonoi.[3][4]
Aleksanteri Suuren kuoltua 323 eaa. hänen valtakuntansa jakautui osiin, joita hallitsivat diadokit, Aleksanteri Suuren sotapäälliköt. Näitä seuranneen sukupolven hellenistisiä kuninkaita puolestaan nimitettiin epigoneiksi.