Epoksi
Nykymaailmassa Epoksi on ajankohtainen aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Politiikasta tieteeseen Epoksi on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin arjen ihmisten huomion. Kautta historian Epoksi on ollut syvällisten keskustelujen, tutkimusten ja analyysien kohteena, jotka ovat paljastaneet sen merkityksen ja merkityksen yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme Epoksi:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tavoitteena on tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä meitä niin paljon huolestuttavasta aiheesta.
Epoksi on kertamuovi, joka kovettuu kovettajan avulla. IG Farben keksi materiaalin Saksassa vuonna 1939.
Epoksimuovien käyttökohteita ovat maalit, liimat ja rakennuspinnoitteet, sähkötarvikkeet, elektroniikka, autojen ja veneiden osat sekä urheiluvälineet.[1]
Epoksin historia
Epoksikemian historia alkoi luultavasti vuonna 1909, kun venäläinen kemisti Nikolai Priležajev keksi, että olefiinit reagoivat peroksibentsoehapon kanssa muodostaen epoksideja. 1930-luvun puolivälissä saksalainen Paul Schlack haki patenttia korkean molekyylipainon omaavien polyamiinien valmistustavalle, jossa amiinit reagoivat useampaa kuin yhtä epoksidiryhmää sisältävien epoksidiyhdisteiden kanssa. Patenttia kuvailtiin epoksidiyhdistereaktioksi, jossa epikloorihydriini reagoi bisfenoli-A:n kanssa.
Nykyisen epoksikemian keksivät samanaikaisesti sveitsiläinen Pierre Castan ja yhdysvaltalainen Sylvan Owen Greenlee. Molemmat kemistit hakivat useita patentteja 1930-luvun lopulla. Sveitsiläinen kemianteollisuusyritys Ciba toi ensimmäiset epoksihartsityypit markkinoille vuonna 1946.
Lähteet
- ↑ Nyman, Hannele & Poutasuo, Tuula: Muovikirja, Arkitavaraa ja designesineitä, s. 210. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29132-3