Erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri

Nykymaailmassa Erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Ajan mittaan Erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan, kulttuurin, politiikan ja talouden eri osa-alueisiin. Perustamisestaan ​​lähtien Erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja se on herättänyt keskustelua, keskustelua ja syvällisiä pohdiskeluja eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri:n vaikutusta ja merkitystä tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

Tämä artikkeli käsittelee virka-arvoa. Arvonimestä kerrotaan artikkelissa Erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri (arvonimi).

Erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri on diplomaatin virka-arvo.

Erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri on toisen arvoluokan diplomaatti, jonka yläpuolella ovat arvoasteikossa suurlähettiläät.[1]

Virka-arvon käyttö Suomen ulkomaanedustuksessa

Virka-arvolla edustustoissa tarkoitetaan virkamiehen arvoa ja asemaa osoittavaa nimikettä, jota käytetään ulkomaanedustuksessa. Lähetystön päällikkönä toimivalla ulkoasiainneuvoksella tai lähetystöneuvoksella on erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin tai asiainhoitajan virka-arvo.[2] Joskus tämä virka-arvo kirjataan lyhyesti muotoon ministeri.[3][4]

Lähteet

  1. Facta – 10-osainen tietosanakirja, s. 686. (Osa 2) Helsinki: WSOY ja Tietosanakirja Oy, 1973.
  2. Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta (1.3.2000/256) (25 § Virka-arvot edustustoissa) Finlex. Edita. Viitattu 8.11.2014.
  3. Pysyvä edustusto, Geneve: Henkilöstö Ulkoministeriö, um.fi. Viitattu 26.8.2021.
  4. Kuusi uutta suurlähettilästä nimitettiin 22.1.2011. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 29.8.2021.