Erkki Almberg

Tämän päivän artikkelissa perehdymme Erkki Almberg:een, aiheeseen, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Keskitymme Erkki Almberg:een, tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Erkki Almberg on ollut jatkuvan keskustelun ja analyysin kohteena ensimmäisestä esiintymisestään tämän päivän merkitykseen, ja tässä artikkelissa pyrimme valaisemaan sen monia puolia. Näillä sivuilla perehdymme sen merkityksiin, seurauksiin ja mahdollisiin haasteisiin tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Erkki Almberg:stä. Joten jos olet kiinnostunut oppimaan lisää tästä aiheesta, liity meihin tälle löytö- ja pohdiskelumatkalle.

Karl August Erik (Erkki) Almberg (18. heinäkuuta 1846 Rauman maalaiskunta – 22. elokuuta 1937 Vaasa) oli suomalainen lyseon lehtori, professori ja kirjailija.[1][2][3]

Almbergin vanhemmat olivat nimismies Frans August Almberg ja Fredrika Wilhelmina Hjerpe. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun lukiosta 1863 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1870 ja maisteriksi 1873. [1][2][3]

Almberg oli aluksi latinankielen v.t. kollegana ja apulaislehtorina Turun ruotsalaisessa lyseossa 1872–1876. Almberg toimi Vaasan lyseon latinan kielen lehtorina vuosina 1877–1926 ja hän oli samanaikaisesti Vaasan ruotsalaisen lyseon kreikankielen opettajana 1896–1916 ja Vaasan ruotsalaisen lyseon rehtorina 1884–1895. Almberg sai professorin arvon 1920. Almberg toimi myös sanomalehtimiehenä. Hän oli Suomettaren toimituksen jäsenenä 1869–1871 sekä Sanomia Turusta-lehden päätoimittajana 1873–1875. Vaasassa asuessaan Almberg oli 1878–1881 ilmestyneen Vaasan Sanomat-lehden yksi perustaja ja päätoimittaja. Lehti oli Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti.[1][2][3]

Almberg oli naimisissa vuodesta 1883 kansakoulunopettaja Laura Heleniuksen kanssa.[1]

Teoksia

  • Muistelmia Turun kimnaasista 1860–1863.

Nimimerkillä K. A. A. :

  • Wiron maasta. Penni-kirjasto Suomen kansalle 4. Stolpe, Helsinki 1867
  • Mathias Alexander Castrén. Penni-kirjasto Suomen kansalle 6. Länsisuomalais-osakunta, Helsinki 1875

Suomennoksia

Lähteet