Erkki Karjalainen (punakaartilainen)

Tässä artikkelissa tutkimme vaikutusta, joka Erkki Karjalainen (punakaartilainen):llä on ollut nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Erkki Karjalainen (punakaartilainen) on synnyttänyt keskustelua, kiistoja ja merkittäviä muutoksia eri alueilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Erkki Karjalainen (punakaartilainen) on vaikuttanut politiikkaan, talouteen, kulttuuriin, teknologiaan ja muihin päivittäisen elämämme tärkeisiin näkökohtiin. Lisäksi perehdymme Erkki Karjalainen (punakaartilainen):n menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen ymmärtääksemme paremmin sen kehitystä ja merkitystä nykyisessä kontekstissa. Tämän artikkelin tavoitteena on tarjota kattava ja syvällinen näkemys Erkki Karjalainen (punakaartilainen):stä, jonka tarkoituksena on tarjota lukijalle laajempi ja rikastuttava käsitys tästä ilmiöstä.

Erkki Karjalainen perheineen

Erkki Karjalainen (kuollut ilmeisesti Stalinin puhdistuksissa 1930-luvun lopussa) oli riihimäkeläinen puuseppä, punakaartin päällikkö ja Vilppulan rintaman komentaja Suomen sisällissodassa.[1] Hänen esikuntansa oli majoittuneena Lylyn rautatieasemalle ennen punakaartin pohjoisen rintaman romahdusta ja Tampereen taistelua. Sisällissodan lopussa hän siirtyi Kotkasta laivalla Venäjälle, jossa kävi punaupseerikoulun. Mirko Harjulan väitöskirjan mukaan viimeinen havainto Karjalaisesta on vuodelta 1935 kun hän oli Solovetskin rangaistusleirin päällikkönä. Karjalainen esiintyy Erkki Lepokorven kirjassa Käy ruusutkin kukkimaan.

Lähteet

  • Harjula, Mirko: Suomalaiset Venäjän sisällissodassa

Viitteet

  1. ↑ Harjula, Mirko: Suomalaiset Venäjän sisällissodassa 1917–1922, s. 484. Helsinki: Suomen kirjallisuuden seura, 2006.