Nykymaailmassa Erkki Saurala:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Erkki Saurala on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja kiistoja, olipa se yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai ammattimaisen merkityksensä vuoksi aihe. Erkki Saurala on ollut läpi historian tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, eikä sen vaikutus eri alueilla ole jäänyt huomaamatta. Tässä artikkelissa tutkimme Erkki Saurala:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nykyään. Lisäksi keskustelemme Erkki Saurala:n perusteellisen ymmärtämisen tärkeydestä ja sen vaikutuksista elämäämme.
Erkki Saurala | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Erkki Olavi Saurala (alk. Stenlund)[1] |
Syntynyt | 17. tammikuuta 1917 Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta[1] |
Kuollut | 30. joulukuuta 1941 (24 vuotta) Lappeenranta, Suomi |
Kansalaisuus |
![]() |
Koripalloilija | |
Pelaajaura | |
Seurajoukkueet | |
1939 1941 |
![]() ![]() |
Maajoukkueet | |
1939 |
![]() |
Ottelut (pisteet) | 7 (30) |
|
Erkki Olavi Saurala (alk. Stenlund, 17. tammikuuta 1917 Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta[1] – 30. joulukuuta 1941 Lappeenranta) oli suomalainen koripalloilija.
Saurala pelasi Suomen maajoukkueessa Liettuan EM-kilpailuissa 1939, missä maa sijoittui kahdeksanneksi eli viimeiseksi.[2] Saurala heitti Suomen ensimmäiset viralliset maaottelupisteet.[3] Hän voitti miesten Suomen mestaruuden Ylioppilaskoripalloilijoissa kaudella 1939 ja Kadettikoulun joukkueessa kaudella 1941.[4]
Saurala haavoittui jatkosodassa 24. elokuuta 1941 Viipurin maalaiskunnassa. Hän kuoli Lappeenrannassa 30. joulukuuta samana vuonna.[1]