Ernest Wänttinen

Tässä artikkelissa analysoimme ja syvennämme aihetta Ernest Wänttinen. Vuosien varrella Ernest Wänttinen on ollut monien ihmisten tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena eri aloilla. Psykologiasta tähtitiedettä, historian, kirjallisuuden ja sosiologian kautta Ernest Wänttinen on ollut toistuva ja ajankohtainen aihe. Tässä artikkelissa pyrimme tutkimaan Ernest Wänttinen:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme sen vaikutusta kulttuuriin, tieteeseen, taiteeseen ja jokapäiväiseen elämään ja pyrimme ymmärtämään syvästi ja täydellisesti sen merkitystä nykymaailmassa.

Otto Ernst (Ernest) Wänttinen (20. joulukuuta 1871 Viipuri – 17. elokuuta 1922 Jyväskylä) oli suomalainen rehtori, oppikirjojen tekijä ja suomentaja.[1][2]

Wänttisen vanhemmat olivat kirvesmies Henrik Wänttinen ja Anna Lovisa Sjöblom. Hän pääsi ylioppilaaksi 1890 Viipurin lyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1894.[1][2]

Wänttinen oli Kotkan suomalaisen yhteiskoulun johtajana 1896–1899. Hän toimi Jyväskylän lyseossa matematiikan ja fysiikan kollegana ja sittemmin nuorempana lehtorina vuodesta 1899 alkaen ja hän oli koulun rehtorina vuodesta 1917 lähtien.[1][2]

Wänttinen oli pitkään Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsenenä ja toimi valtuuston puheenjohtajana 1907–1922. Hän oli myös jäsenenä muissa kunnallisissa komiteoissa ja johtokunnissa. Wänttinen kuoli 50-vuotiaana Jyväskylän sairashuoneella lyhyen sairauden jälkeen.[3][4]

Ernest Wänttinen oli naimisissa vuodesta 1896 Klara Aurora Smedbergin kanssa.[1]

Teoksia

  • Fysiikan opetuksesta ja opetusvälineistä oppikouluissa : esitelmä, pidetty fyysillisen yhdistyksen Vipusten kokouksessa Helsingissä 7/IV 1900. Vipusten esitelmiä; 1. Gummerus 1900
  • Laskuoppi oppikouluja varten. Gummerus 1900, 2. korj. painos 1911
  • Matematiikan opetusmetoodista oppikouluissa. Helsinki 1901
  • Mietteitä oppikoulun laskuopin opetuksesta. Eripainos Jyväskylän lyseon ohjelmasta v. 1900-1901. Tekijä, Jyväskylä 1901
  • Kemian alkeet : oppikoulujen tarpeeksi. Gummerus 1903, 2. painos WSOY 1905, 4. painos WSOY 1911

Suomennoksia

  • Wilhelm Launhardt : Luonnon tieteiden voittokulku ; tekijän luvalla suomentanut Ernest Wänttinen. WSOY 1907
  • Karl F. Lindman : Fysikan oppikirja : alkeisoppilaitosten yläluokkia varten ; suomentanut Ernest Wänttinen. Gummerus 1915
  • Karl F. Lindman : Fysiikan oppikirja : alkeisoppilaitosten yläluokkia varten, supistettu laitos. Edellinen osa : Mekaniikka ja akustiikka ; suomentanut Ernest Wänttinen. Gummerus 1920, 2. painos 1927
  • Karl F. Lindman : Fysiikan oppikirja alkeisoppilaitosten yläluokkia varten : suppeampi laitos. Jälkimmäinen osa, Valo-oppi, lämpöoppi, sähkö- ja magnetismioppi ; suomentaneet Ernest Wänttinen ja Kaarlo Saarialho. 2. painos Gummerus 1928
  • Karl F. Lindman : Fysiikan oppikirja : oppikoulujen yläluokkia varten. 1, Mekaniikka ja akustiikka, suppeampi laitos ; suomentaneet Ernest Wänttinen ja Kaarlo Saarialho. Gummerus 1944
  • Karl F. Lindman : Fysiikan oppikirja : oppikoulujen yläluokkia varten. 2, Valo-oppi, lämpöoppi, sähkö- ja magnetismioppi, suppeampi laitos ; suomentaneet Ernest Wänttinen ja Kaarlo Saarialho. Gummerus 1944
  • Karl F. Lindman : Fysiikan oppikirja : oppikoulujen yläluokkia varten. 2, Valo-oppi, lämpöoppi, sähkö- ja magnetismioppi, laajempi laitos ; suomentaneet Ernest Wänttinen ja Kaarlo Saarialho. Gummerus 1942, 1946

Lähteet

  1. ↑ a b c d WÄNTTINEN Otto Ernst. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  2. ↑ a b c Rehtori Ernest Vänttinen, Keskisuomalainen, 18.08.1922, nro 186, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. ↑ Kuolleita, Iltalehti, 18.08.1922, nro 189, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. ↑ Kaupungin perustamisesta ja myöhemmistä vaiheista, Sisä-Suomi, 22.03.1937, nro 66, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla