Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Esikoulu, joka on tällä hetkellä tärkeä kysymys, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Esikoulu on ollut alan asiantuntijoiden sekä sen vaikutusten ja laajuuden paremmasta ymmärtämisestä kiinnostuneiden tutkimusten, analyysien ja pohdinnan kohteena. Vuosien varrella Esikoulu on kehittynyt ja saanut erilaisia vivahteita, mikä tekee siitä erittäin monimutkaisen ja moniulotteisen asian. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää perehtyä sen tärkeimpiin puoliin, sen seurauksiin ja mahdollisiin seurauksiin yksilön ja kollektiivin tasolla. Tässä artikkelissa perehdymme Esikoulu:n universumiin ja käsittelemme sen monia puolia tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Esikoulu tai esiopetus on koulutusaste (muun) varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välissä. Suomessa esiopetus kestää pääsääntöisesti yhden vuoden ja se aloitetaan sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Esiopetus ei kuulu oppivelvollisuuteen, mutta se on silti vuodesta 2015 alkaen ollut velvoittavaa. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta, mutta kuuluu perusopetuksen lainsäädännön piiriin.[1][2]
Esikoulua kokeiltiin Suomessa vuodesta 1971 aluksi Haukiputaalla, Kiuruvedellä, Luopioisissa, Nousiaisissa, Pirkkalassa ja Rantsilassa[3]. Vuonna 2001 maksuton esiopetus otettiin käyttöön kaikissa Suomen kunnissa[4]. Useimmissa kunnissa esiopetus järjestetään päiväkodissa tai koulussa.lähde?
Suomessa esiopetuksen tarkoituksena on erityisesti edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Yhdessä perusopetuksen kanssa esiopetuksen tulee tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ja antaa heille tarpeellisia tietoja ja taitoja. Esiopetuksen sisältöjä ohjaa valtakunnallinen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet -asiakirja (2014).[2] Joissakin maissa esikoulussa opetetaan esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan alkeita[5]. Suomalaisessa esiopetuksessa nämä osa-alueet sisältyvät viiteen esiopetuksen oppimiskokonaisuuteen, joiden tarkoitus on tarjota lapsille mahdollisuuksia monipuoliseen taitojen kehittämiseen ja uusien asioiden kokeilemiseen[2].
Pre-Kindergarten (PK) eli viimeistä esiopetusvuotta edeltävä esiopetusvuosi tuotti satunnaiskokeen mukaan suuret hyödyt. New Havenissä käyttöön otettu yleinen PK pidensi päivähoitoa esiopetuksella 11 tuntia viikossa. Tähän PK:hon käytetty nettodollari tuotti keskimäärin 5,51 dollarin nettotulon lisäyksen vanhemmille, lähinnä ansiotulojen lisäyksenä. Muut nettodollarin hyödyt olivat vain vain 0,46 - 1,32 dollaria; hyöty lasten akateemiseen menestykseen seuraavina vuosina jäi vähäiseksi ja hävisi pian. PK lisäsi vanhempien työtunteja ja kasvatti näiden ansioita 22 %, ja tämä suuri hyöty verrattuna vertailuryhmään säilyi ainakin kuusi vuotta PK:n jälkeen. Muiden työmarkkinatoimien hyödyt ovat vähäisiä tähän verrattuna.[6]