Eskapismi

Tällä kertaa syvennymme Eskapismi:n maailmaan, aiheeseen, joka on kiinnostanut monia ihmisiä aikojen saatossa. Eskapismi on aihe, joka on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua eri näkökulmista, niin akateemisen, kulttuurin, sosiaalisen kuin viihteenkin alalla. Kautta historian Eskapismi on ollut tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena, luoden erilaisia ​​näkökulmia ja tulkintoja. Siksi on tärkeää tutkia tätä aihetta lisää ymmärtääkseen sen tärkeyttä ja vaikutuksia elämän eri osa-alueille. Tässä artikkelissa sukeltamme Eskapismi:een ymmärtääksemme sen merkityksen ja merkityksen tänään.

Baijerin kuningas Ludvig II oli eskapisti, joka ”pakeni” wagnerilaiseen mytologiaan. Kuva on karikatyyri hänestä kuningas Lohengrininä.

Eskapismi tarkoittaa todellisuuspakoisuutta.[1] Käsite on esitelty brittiläisessä kirjallisuudentutkimuksessa 1930-luvulla kuvaamaan yhteiskunnallisen tietoisuuden ja realismin puutetta.[2] Eskapistit usein tuntevat olevansa pettyneitä todellisen maailman arkipäivän stressiin ja pyrkivät ”pakenemaan” sieltä muun muassa unien, päihteiden, taiteen, mietiskelyn, matkustelun tai fantasioinnin kautta. Termiä voidaan käyttää kuvaamaan ihmisten toimenpiteitä masennuksen ja surullisuuden tunteiden lievittämiseksi.

Liittyen televisionkatseluun eskapismin muotona käsite voidaan jakaa:[3]

  1. Sosiaalipsykologiseen eskapismiin, jossa todellisuuspako liittyy kanssakäymisen vaikeuksiin lähiyhteisössä.
  2. Sosiologiseen eskapismiin, jolloin ajatellaan todellisuuspaon syyksi esimerkiksi työyhteisöstä vieraantumista.
  3. Yksilöpsykologiseen eskapismiin, jossa henkilö ”pakenee omia ajatuksiaan”; eskapismin aiheuttajia ei tällöin nähdä erityisesti yhteisöllisinä.

Historia

Useat ajattelevat, että eskapismi on ominaista nykyajan urbaanille teknologian olemassaololle, sillä se eristää de facto -ihmiset heidän luonnollisesta ympäristöstään. Nyky-yhteiskunnan suorituskeskeisyys sekä lisääntyvät paineet työtä ja opiskelua kohtaan voidaan nähdä myös syynä eskapismin lisääntymiseen. Downshifting-termi on lanseerattu ilmiön estämiseksi.[4]

Lähteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  2. ↑ Keskinen, Jarkko, Seppälä, Suvianna & Teräs, Kari (toim.): ”Kiellettyjen tanssien hurmaa - jatkosodan tanssikielto ja nurkkatanssikulttuuri (kirj. Merita Suikkanen)”, Häkäpöntöistä nurkkatansseihin: arjen ilmiöitä sota-aikana, s. 86 alaviite 4. Turku: Turun yliopisto, 2012. ISBN 978-951-29-4983-0 (suomeksi)
  3. ↑ Henning, Bernd & Vorderer, Peter: Psychological Escapism: Predicting the Amount of Television Viewing by Need for Cognition. Journal of Communication, March 2001, 51. vsk, nro 1, s. 100–120. (englanniksi)
  4. ↑ Downshifting Yle Kotimaa. Viitattu 26.5.2011.