Tässä artikkelissa tutkimme Esko Rekomaa:n kiehtovaa maailmaa, joka on herättänyt useiden tutkijoiden, asiantuntijoiden ja harrastajien kiinnostuksen viime vuosina. Alkuperäistään vaikutukseensa nyky-yhteiskuntaan Esko Rekomaa on ollut merkittävässä roolissa useilla eri aloilla tieteestä ja teknologiasta populaarikulttuuriin ja politiikkaan. Näillä sivuilla tutkimme Esko Rekomaa:n monia puolia sekä sen vaikutuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Valmistaudu mukaansatempaavaan ja silmiä avaavaan matkaan, joka haastaa ymmärryksesi Esko Rekomaa:sta ja saa sinut pohtimaan sen merkitystä tämän päivän maailma..
Esko Aatu Rekomaa (alkujaan Rekonius)[1][2] (24. joulukuuta 1932 Vuoksela – 14. helmikuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen jääkiekkohyökkääjä ja -valmentaja.
"Eetu" Rekomaa pelasi uransa helsinkiläisjoukkueissa. Hän aloitti HJK:ssa (1949–54) ja jatkoi HIFK:ssa (1954–66). Rekomaa oli ensimmäisiä IFK:hon otettuja suomenkielisiä pelaajia. Rekomaa voitti pelaajaurallaan kaksi SM-pronssia ja pelasi yhteensä SM-sarjassa 178 ottelua tehoin 160+87. Rekomaa oli ensimmäinen herrasmiespelaaja -palkinnon saaja.[3]
Maajoukkueessa Rekomaa pelasi yhteensä 22 ottelua. Hän oli mukana myös kaksi kertaa MM-kisoissa ja kerran olympialaisissa.
Valmentajana Rekomaa voitti HIFK:ssa kaksi SM-kultaa, yhden pronssin ja Ahearne Cup -mestaruuden. Hän valmensi myös Suomen nuorten jääkiekkomaajoukkuetta. Rekomaa pelasi nuorempana jalkapalloa HJK:ssa.
Edeltäjä: – |
Raimo Kilpiö -palkinnon voittaja 1954 |
Seuraaja: Seppo Liitsola |