Nykymaailmassa Espoon sopimus:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Espoon sopimus on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi yhteiskunnallisen vaikutuksensa, ammatillisen merkityksensä tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti vaikuttaen eri kulttuureihin ja konteksteihin eri tavoin. Tässä artikkelissa tutkimme Espoon sopimus:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Espoon sopimus | |
---|---|
Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimus | |
Allekirjoitettu | 1991 |
Allekirjoituspaikka |
Espoo ![]() |
Voimaantulopäivä | 1997 |
Osapuolet | |
Ratifioijat | Euroopan unioni ja sen jäsenmaat |
Espoon sopimus, virallisemmin Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimus (eng. Convention on Environmental Impact Assessment in a Transboundary Context) on Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimus, joka allekirjoitettiin Espoossa vuonna 1991 ja tuli voimaan 10.9.1997.[1]
Yleissopimus sisältää velvoitteet sopimuspuolten – eli valtioiden, jotka ovat sopineet sitoutuvansa yleissopimukseen – suorittamaan tiettyjen toimien ympäristövaikutusten arvioinnin suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Siinä vahvistetaan myös valtioiden yleinen velvollisuus ilmoittaa toisilleen ja neuvotella niistä kaikista merkittävistä hankkeista, joilla on todennäköisesti rajojen yli merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.[2][3]