Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti aihetta Etelä-Savon pelastuslaitos, joka on äärimmäisen tärkeä tänään. Kautta historian Etelä-Savon pelastuslaitos on ollut keskeinen kiinnostuksen kohde ja keskustelu, joka on vaikuttanut yhteiskunnan, politiikan, kulttuurin ja tieteen eri aloihin. Tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Kattavan analyysin avulla löydämme Etelä-Savon pelastuslaitos:tä ympäröivät monet puolet ja näkökulmat sekä sen vaikutukset tulevaisuuteen. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Etelä-Savon pelastuslaitos:stä, jotta lukija voi ymmärtää sen tärkeyden ja olla tietoinen tähän aiheeseen liittyvistä viimeisimmistä edistysaskeleista ja keskusteluista.
Etelä-Savon pelastuslaitos on yksi Suomen 22:sta aluepelastuslaitoksesta.[1][2] Yhdessä sopimuspalokuntien kanssa se huolehtii Etelä-Savossa onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta ja varautumisesta.[3]
Toimialue on jaettu maantieteellisesti kolmeen osaan: Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen paloasemaryhmään. Näiden pääpaloasemilla Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä on jatkuva hälytysvalmius.[3][4][5][6] Etelä-Savon pelastuslaitoksen päätoimipiste (Mikkelin paloasema) sijaitsee Mikkelin Kirjalan kaupunginosassa.[4]
Pelastuslaitos työllistää päätoimisesti noin 200 henkilöä. Lisäksi sopimuspalokunnissa työskentelee noin 600 pelastustoimintaan osallistuvaa henkilöä. Alueella oli yhteensä 34 paloasemaa vuoden 2020 loppuun. Vuoden 2021 alusta Heinävesi ja Joroinen vaihtoivat maakuntaa ja pelastuslaitosta. Heinävedellä oli kolme paloasemaa ja Joroisissa yksi paloasema. Etelä-Savon pelastuslaitos jatkaa 30 paloaseman voimin vuodesta 2021 eteenpäin.[7][3]