Eugene Kranz

Artikkelissa nimeltä Eugene Kranz käsitellään aihetta, joka on erittäin tärkeä ja kiinnostaa laajaa yleisöä. Seuraavilla riveillä analysoidaan perusteellisesti Eugene Kranz:n merkitystä ja vaikutusta tämän päivän yhteiskunnassa sekä sen historiallista merkitystä ja tulevaisuuden ennustetta. Erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia Eugene Kranz:een tutkitaan tavoitteena tarjota lukijoille täydellinen ja tasapainoinen näkemys tästä aiheesta. Lisäksi tarkastellaan Eugene Kranz:n mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia sekä mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja sen aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota globaali ja syvällinen katsaus Eugene Kranz:een, jotta voidaan rikastaa tietoa ja ymmärrystä aiheesta, joka on erittäin tärkeä nykyään.

Eugene Kranz.

Eugene Francis ”Gene” Kranz (s. 17. elokuuta 1933 Toledo, Ohio) on eläkkeelle jäänyt Nasan entinen päälennonjohtaja, joka tuli kuuluisaksi Apollo 13:n pelastamisesta ja Apollo 11:n johtamisesta kuun pinnalle (Apollo 11:n kuumoduuli vei ensimmäisenä kaksi ihmistä vieraan taivaankappaleen pinnalle kesällä 1969). Hän oli Apollo-ohjelmassa yksi päälennonjohtajista ja johti muun muassa Apollo 13:n miehistön pelastamista. Kranz oli saanut lennonjohtokokemusta ennen Apollo-ohjelmaa Gemini-sarjan avaruuslento-ohjelmasta.

Apollo 11:n kuumoduuli (LM) laskeutui kuun pinnalle ensimmäisenä Apollo-ohjelman lentona. Koko kriittisen jarrutusvaiheen ajan, joka kesti noin 12 minuuttia ennen pintakosketusta, toimi päälennonjohtajana Gene Kranz ja hänen lennonjohtotiiminsä. Tiimiin kuului lukuisia lennon osa-alueiden alilennonjohtajia, joiden lennonvalvontaan perustuen Kranz saattoi antaa lopulliset etenemis- ja laskeutumisluvat Apollo 11:n kuumoduulin miehistölle. Ennen kunkin kriittisen vaiheen aloittamista Kranz tyypillisesti kävi läpi jokaisen alilennonjohtajan ja kysyi "onko lupa ("go").." siihen ja siihen vaiheeseen. Lopullisen luvan antaminen astronauteille edellytti, että kaikki alilennonjohtajat antoivat luvan ("go"). Tämän tiedon Kranz välitti CAPCOMille (astronauttien kuulokemyssyyn puhujalle), joka lopulta viestitti luvan astronauteille koko maata kiertävän DSN (Deep Space Network) radiolinkkijärjestelmän avulla. Lennonjohtajat näkivät edessään monitoreissa reaaliaikaisen tiedon eri laitteiden tilasta niihin asennettujen antureiden avulla. Tietoja siirsivät avaruusalusten tietokoneet tietoliikenteenä DSN:n välityksellä maapallolle automaattisesti.

Lennonjohtajien työ ja erilaisten ongelmatilanteiden arvostelukyky oli välttämätön ja arvokas apu Apollo-ohjelman onnistumisessa. Lentäväksi lauseeksi muodostui Kranzin Apollo 13 -projektin vaikeuksien keskellä lausumaksi väitetty ”Epäonnistuminen EI ole vaihtoehto!” Lausahdus juontuu simulaatiokoulutuksesta, jota lennonjohtajat kävivät miehistön ja muun tarvittavan henkilökunnan kanssa vuosia ennen varsinaisia lentoja. Simulaatioissa harjoiteltiin kaikkia mahdollisia mieleen tulevia tapahtumakulkuja, minkä johdosta lennonjohtajista kehittyi taitavia lentoon liittyvien ongelmatilanteiden selvittäjiä. Täydellistä ja lopullista epäonnistumista ei suvaittu missään skenaariossa, vaan ponnisteluja lennon pelastamiseksi jatkettiin aina viimeiseen asti. Näin toimittiin myös Apollo 13:n todellisessa katastrofissa, jossa huoltomoduulissa tapahtui räjähdys.

Vuoden 1995 elokuvassa Apollo 13 Kranzia esitti Ed Harris.

Kranz vetäytyi täysin julkisuudesta jäätyään eläkkeelle.