Eurymedonin taistelu (466 eaa.)

Nykyään Eurymedonin taistelu (466 eaa.) on aihe kaikkien huulilla. Eurymedonin taistelu (466 eaa.) on herättänyt suurta kiinnostusta eri yhteisöissä yhteiskunnassa esiintymisestä sen vaikutuksiin arkeen. Tämä ilmiö on synnyttänyt lukuisia keskusteluja ja pohdiskeluja sen tärkeydestä, vaikutuksista ja roolista nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Eurymedonin taistelu (466 eaa.):een, analysoimalla sen vaikutusta kulttuuriin, teknologiaan, politiikkaan ja henkilökohtaiseen elämään. Samoin perehdymme Eurymedonin taistelu (466 eaa.):n ympärillä oleviin erilaisiin näkökulmiin tarjoamalla laajan ja rikastuttavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.

Eurymedonin taistelu oli Deloksen meriliiton ja Persian välinen meri- ja maavoimien taistelu joko vuonna 466 eaa. tai 469 eaa.[1]

Taistelu käytiin Eurymedon-joen (nykyinen Köprüçay) varrella. Se oli osa persialaissotia (499–448 eaa.). Taistelu päättyi kreikkalaisten voittoon.[1]

Tausta

Persian hallitsija Kserkses toi ensin laivastonsa Aspendokseen lähelle Eurymedonin suuta, käynnistääkseen laajan hyökkäyksen Vähän-Aasian Egeanmeren puoleisia kreikkalaisia kaupunkivaltioita vastaan. Hänen vastapelurinsa, ateenalainen strategi Kimon kokosi 200 kolmisoudun laivaston Knidokseen ja purjehti sieltä Faseliin kaupunkiin, joka aluksi kieltäytyi ottamasta laivastoa satamaansa. Tällöin Kimon alkoi tuhota kaupungin ympäristöä. Lopulta Faseliksen asukkaat suostuivat liittymään kreikkalaiseen meriliittoon. Faselis oli Vähän-Aasian itäisin kreikkalainen kaupunkivaltio, joka sijaitsi vain hieman Eurymedonista länteen, joten Kimon pystyi esti persialaisten operaation jo ennen kuin se oli riistänyt persialaisilta yhtäkään laivastotukikohtaa. Kimon johti sitten laivastonsa suoraan hyökkäämään persialaista laivastoa vastaan ​​Aspendoksessa.

Tapahtumat

Kirjailija Plutarkhos teki yksityiskohtaisen selostuksen taistelusta noin 400 vuotta myöhemmin. Plytharkoksen mukaan Kimon saapui taistelupaikalle ennen Persian vahvistuksia. Kimonin saavuttua vetäytyi paikalla ollut persialainen laivasto joen alajuoksulle, koska se halusi välttää yhteenottoja. Kimon kuitenkin jatkoi heidän taka-ajoaan, joten persialaiset aloittivat taistelun. Numeerisesta ylivoimastaan ​​huolimatta heidän taistelulinjansa katkesi nopeasti. Persialaiset rantautuivat laivoillaan ja miehistöt etsivät suojaa lähellä olevalta Persian maa-armeijalta. Useita persialaisia ​​aluksia tuhoutui taistelun aikana, mutta on todennäköistä, että suurin osa pääsi rantaan.

Persian maa-armeija siirtyi kohti kreikkalaisten laivastoa, jonka alukset olivat vuorostaan ​​menneet maihin yrittäessään vangita persialaisia ​​laivoja. Kimon hyökkäsi maa-armeijaa vastaan huolimatta omien joukkojensa väsymyksestä. Aluksi persialaiset linjat onnistuivat torjumaan hyökkäyksen, mutta raskaasti aseistetut hopliitit osoittivat lopulta ylivoimansa ja kukistivat persialaiset. Kimon suuntasi sitten laivastonsa pysäyttämään persialaisten pyytämät 80 foinikialaisten vahvistuslaivaa, ja voitti ne yllätyshyökkäyksellä.

Persialaissotien historian kirjoittanut Thukydides esittää, että Eurymedonissa valloitettujen tai tuhoutuneiden persialaisten alusten lukumäärä olisi ollut 200, kun taas Plutarkhos puhuu 200 valloitetusta laivasta upotettujen lisäksi. Mitään arviota ei kuitenkaan anneta joukkojen kärsimistä tappioista.

Seuraukset

Eurymedonin taistelu oli merkittävä voitto Deloksen meriliitolle, koska se esti persialaisten hyökkäyksen Kreikkaan. Se esti myös persialaisia ​​yrittämästä valloittaa takaisin Kreikan Vähän-Aasian kaupunkivaltioita ainakin vuoteen 451 eaa. asti. Tällä alueella useat kaupungit, erityisesti Kaariassa, liittyivät Deloksen meriliittoon.

Lähteet

  1. ↑ a b Battle of the Eurymedon, c. 466 BCE. World History Encyclopedia. Viitattu 2.5.2023.