Nykyään Eva Ström on aihe, joka on saavuttanut kiistattoman merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Eva Ström:sta lähtien ihmiset ovat keskustelleet sen vaikutuksista elämäämme, sen vaikutuksista kulttuurin eri puolille ja sen roolista teknologian kehityksessä. Tämä ilmiö on herättänyt kasvavaa kiinnostusta eri aloilla politiikasta ja taloudesta psykologiaan ja lääketieteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme Eva Ström:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa, tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen mahdollisuuksia muuttaa tapaamme ajatella ja toimia.
Eva Ström | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. tammikuuta 1947 Lidingö |
Kansalaisuus | Ruotsi |
Ammatti | kirjailija, kirjallisuuskriitikko, lääkäri |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ruotsi |
Tyylilajit | runous, proosa, tietokirjallisuus |
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Eva Ström (s. 4. tammikuuta 1947 Lidingö) on ruotsalainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja lääkäri.
Ström työskenteli lääkärinä vuosina 1974–1988 ja siirtyi sen jälkeen päätoimiseksi kirjailijaksi. Hän teki kirjallisen debyyttinsä vuonna 1977 runokokoelmalla The Burning Zeppelin. Hän on julkaissut yksitoista runokokoelmaa ja viisi romaania. Teoksista tunnetuimpia ovat Steinkind (1979), Det mörka alfabetet (1982), Kärleken till matematiken (1989), Brandenburg (1993) ja Revebensstäderna (2002). Hänen runoilleen ovat leimallisia lääketieteellinen näkökulma ja naisen silmin katsominen. Hänelle on myönnetty useita kirjallisuuspalkintoja, esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto vuonna 2003. Kirjallisuuden lisäksi Eva Ström on aktiivinen kirjallisuuskriitikko Sydsvenska Dagbladetissa. Vuodesta 2010 hän on ollut Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen.[1]
Muutamia Strömin runoja on suomennettuna antologiassa Pohjolalla on paljon annettavaa (2004), ISBN 92-893-1023-5. [2]