Nykymaailmassa Evrótas on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ilmestymisestään lähtien Evrótas on valloittanut niin asiantuntijat kuin fanitkin, synnyttänyt kiivasta keskustelua ja monenlaisia mielipiteitä. Ajan myötä Evrótas on kehittynyt ja mukautunut modernin yhteiskunnan tarpeisiin, ja siitä on tullut ajankohtainen aihe, joka kiinnostaa kaiken ikäisiä. Tämä artikkeli tutkii Evrótas:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen ja tarjoaa täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen tästä jännittävästä aiheesta.
Evrótas Ευρώτας |
|
---|---|
Evrótas-joki. |
|
Alkulähde | Taÿ́getos- ja Párnonas-vuoret |
Laskupaikka |
Lakonianlahti |
Maat |
![]() |
Pituus | 82 km |
Alkulähteen korkeus | 430 m |
![]() Evrótas-joki kartalla. |
Evrótas (kreik. Ευρώτας), antiikin Eurotas (m.kreik. Εὐρώτας), on joki, joka virtaa Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa. Sen pituus on 82 kilometriä.[1] Joki saa alkunsa Taÿ́getos- ja Párnonas-vuorilta ja se laskee Joonianmereen kuuluvaan Lakonianlahteen niemimaan etelärannikolla.[2][3]
Evrótas on Lakonian merkittävin joki ja koko Peloponnesoksen toiseksi pisin joki Alfeióksen jälkeen. Joki virtaa Lakonian tasangon halki, ja Taÿ́getos-vuoret jäävät sen länsipuolelle ja Párnonas-vuoret itäpuolelle. Evrótas kulkee Spártin (ja kulki antiikin Spartan) kaupungin ohi aivan sen itäpuolelta. Joki laskee mereen Gýtheion kaupungin koillispuolella ja muodostaa suistoalueen eli deltan. Suisto on eteläisen Kreikan merkittävimpiä kosteikkoja ja Natura 2000 -aluetta. Evrótaksen kunta on saanut nimensä joesta.[2][3]
Kreikkalaisessa mytologiassa joki on saanut nimensä Lakonian kuninkaasta Eurotaksesta, joka oli kuningas Leleksin poika tai pojanpoika. Kertomuksen mukaan tämä rakennutti kanavan johtaakseen Spartan ympäristön seisovan veden mereen, jolloin joki sai alkunsa. Eurotas oli mytologiassa myös joen jumala. Joen nimi tarkoittaa ”Hyvää virtausta”.[3][4]