Nykyään Félix Faure on aihe, joka on saanut yhä enemmän merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Vuosien ajan siitä on tullut kiinnostava asia sekä asiantuntijoille että suurelle yleisölle. Sen vaikutus ilmenee eri tavoin henkilökohtaisesta globaaliin tasoon ja on synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen vaikutuksista. Tässä artikkelissa tutkimme Félix Faure:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä tavoitteenamme tarjota täydellinen ja valaiseva näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Félix Faure | |
---|---|
![]() |
|
Ranskan 7. presidentti | |
Pääministeri |
Charles Dupuy Alexandre Ribot Léon Bourgeois Jules Méline Henri Brisson Charles Dupuy |
Edeltäjä | Jean Casimir-Perier |
Seuraaja | Émile Loubet |
Andorran ruhtinaskumppani | |
Edeltäjä | Jean Casimir-Perier |
Seuraaja | Émile Loubet |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 30. tammikuuta 1841 Pariisi |
Kuollut | 16. helmikuuta 1899 (58 vuotta) Pariisi |
Tiedot | |
Puolue | Opportunistiset tasavaltalaiset |
|
Félix Faure (30. tammikuuta 1841 Pariisi − 16. helmikuuta 1899 Pariisi) oli Ranskan kolmannen tasavallan presidentti vuodesta 1895 kuolemaansa asti.[1]
Faure toimi liikemiehenä Le Havressa, vaurastui ja tuli äänestetyksi kansalliskokoukseen vuonna 1881. Hän oli vasemmiston edustaja ja kiinnostunut ennen kaikkea talousasioista, rautateistä ja laivastosta.
Faure valittiin presidentiksi 1895 suurelta osin protestiäänillä, koska riittävän monet eivät halunneet pääministeri Henri Brissonin nousevan presidentiksi. Presidenttikautensa alkuvuosina hän tapasi Venäjän keisarin kahdesti, ja maat solmivat sotilasliiton. Kauden loppupuolta varjosti Dreyfusin tapaus.[1]
Kesken oikeusjutun käsittelyn Faure kuoli aivoverenvuotoon. Hänen on väitetty kuolleen harrastaessaan seksiä toimistossaan 30-vuotiaan naisen kanssa.[2]