Nykymaailmassa Fa D’ambu on aihe, joka on saanut merkitystä eri alueilla. Sen vaikutukset ovat tuntuneet yhteiskunnassa, taloudessa, politiikassa ja kulttuurissa. Kun Fa D’ambu:n merkitys on kasvanut, sen vaikutuksista on käyty syvällistä keskustelua, tutkimusta ja analysointia. Eri näkökulmista ja tieteenaloista etsitään vastauksia, ratkaisuja ja ehdotuksia asian tehokkaaksi käsittelemiseksi. Tässä artikkelissa tutkimme Fa D’ambu:n eri puolia, tarkastelemme sen vaikutusta nykymaailmaan ja avaamme oven pohdiskeluille ja keskusteluille sen roolista nykyisyydessämme ja tulevaisuudessa.
Fa D’ambu | |
---|---|
Muu nimi | Fá d'Ambô, Annobonense, Annobonés, Annobonese |
Tiedot | |
Alue | Pääasiassa Annobón, mutta muutamia puhujia myös Biokolla (Päiväntasaajan Guinea). |
Puhujia | 3 100 (1999) |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | Kreolikieli |
Kieliryhmä | Portugalin kreolit |
Kielikoodit | |
ISO 639-2 | cpp |
ISO 639-3 | fab |
ISO 639-3 | fab |
Fa D’ambu tai Fá d’Ambô (”Ano Bomin kieli”[1]) on pääasiassa Päiväntasaajan Guineaan kuuluvalla pienellä Annobónin (port. Ano Bom) saarella puhuttava kieli.[2] Fa D’ambu on kreolikieli, joka pohjautuu portugalin kieleen.[1]
Ethnologuen mukaan kielellä oli vuonna 1999 yhteensä 3 100 puhujaa, joista 2 000 oli Annobónilla ja 500 pääkaupungissa Malabossa ja Biokon saarella. Muutamia puhujia on myös Päiväntasaajan Guinean mantereen puoleisella alueella ja Espanjassa. Kieltä käytetään niin Annobónilla kuin Malabossakin, vaikka espanja onkin maan hallinnon ja koulutuksen kieli. Annobónilla puhuttava Fa D’ambu eroaa hieman pääkaupungissa Malabossa puhutusta.[2]
Fa D’ambulla on yhteiset juuret läheisillä São Tomén ja Príncipen saarilla puhuttavien portugaliin pohjautuvien kreolien, angolarin, príncipen kreolin (myös lung’iye) ja sãotomén kreolin (myös forro, santome), kanssa.[1] Fa D’ambulla on esimerkiksi sãotomén kreolin kanssa 62,5-prosenttisesti yhteinen sanasto. Fa D’ambun sanastosta kymmenen prosenttia tulee espanjan kielestä ja lisäksi kieli on saanut vaikutteita Biokolla puhuttavasta englantiin pohjautuvasta Fernando Pon kreolista.[2] Afrikkalaiskielten fonologiset säännöt ovat muokanneet Fa D’ambua voimakkaasti ja kielessä on huomattava määrä sanoja, joiden alkuperä on Afrikan mantereella puhuttavissa kielissä. Fa D’ambussa näkyy selvästi Nigerian kielten vaikutus.[1]