Fallingwater

Nykymaailmassa Fallingwater:stä on tullut yhä enemmän monenlaisia ​​ihmisiä kiinnostava aihe. Alan asiantuntijoista amatööreihin Fallingwater on herättänyt monien huomion ja vakiinnuttanut asemansa tärkeänä ja väistämättömänä aiheena eri elämänaloilla. Fallingwater on herättänyt jatkuvaa keskustelua ja motivoinut asiantuntijoita syventymään tutkimukseensa yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Fallingwater:n eri puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa.

Fallingwater
Fallingwater vuonna 2017.
Fallingwater vuonna 2017.
Sijainti Mill Run, Fayette County, Pennsylvania
Koordinaatit 39°54′22.6″N, 79°28′04.3″W
Valmistumisvuosi 1939
Suunnittelija Frank Lloyd Wright
Rakennuttaja Edgar J. Kaufman
Omistaja Western Pennsylvania Conservancy
Tyylisuunta modernismi
Runkorakenne teräsbetoni
Julkisivumateriaali betoni, hiekkakivi ja paikallinen kivi
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Fallingwater on yhdysvaltalaisen arkkitehdin Frank Lloyd Wrightin Kaufmannin perheelle suunnittelema rakennus Pennsylvaniassa. Rakennuksen suunnitelmat valmistuivat vuonna 1935 ja se rakennettiin vuosina 1936–1939.[1]

Fallingwater kuuluu Wrightin tunnetuimpiin töihin. Rakennusta on kutsuttu maailman kuuluisimmaksi moderniksi yksityisasunnoksi ja se sai National Historic Landmark -tunnustuksen vuonna 1966.[2]

Historia

Edgar J. Kaufman ja hänen vaimonsa Liliane viihtyivät taiteilijoiden, kirjailijoiden ja arkkitehtien seurassa. Heidän varakkuutensa oli peräisin perheen omistamasta tavaratalosta Pittsburghissa.[3]

Frank Lloyd Wright tutustui Kaufmaneihin, koska heidän poikansa oli hänen oppilaansa. Kaufmanit omistivat tontin, jossa oli vesiputous, ja olivat viettäneet siellä vapaa-aikaansa viidentoista vuoden ajan. He halusivat talon, johon vesiputous näkyy hyvin. Sen sijaan Wright teki talon suoraan vesiputouksen päälle. Putouksen ääni kuuluu talossa koko ajan.[4]

Päätalo rakennettiin vuosina 1936–1938, ja siihen tehtiin laajennus vierashuoneeksi vuonna 1939.[4]

Perhe käytti sitä viikonloppuasuntonaan vuoteen 1963 asti, Liliane Kaufmanin kuoltua vuonna 1952 ja Edgar Joe Kaufmanin 1955 talo oli heidän poikansa käytössä. Hän lahjoitti talon ja tontin Western Pennsylvania Conservancylle vuonna 1963, ja se avattiin yleisölle 1964.[3] Nykyisin talossa käy vuosittain noin 160 000 matkailijaa.[5]

Arkkitehtuuri

Voimakkaat pys­ty- ja vaa­ka­lin­jat ovat tun­nus­omai­sia Fall­ing­wa­ter­ille.

Talossa näkyy selvästi, että Frank Lloyd Wright ihaili japanilaista arkkitehtuuria. Siinä on haettu tasapainoa luonnon ja ihmisen välille.[4]

Talon sydän on tulisija, jonka ympärille ihmiset luonnostaan kerääntyvät. Hormia on jatkettu niin korkeaksi että savupiippu on talon korkein kohta.[4]

Talon rakenne perustuu teräsbetonista valettuihin ulokepalkkeihin, jotka jatkuvat vaakasuorina terasseina. Alkuperäisessä talossa on alakerrassa olohuone ja pieni keittiö, toisessa kerroksessa kolme makuuhuonetta ja kolmannessa kerroksessa työtilat Kaufmanien pojalle. Kaikista huoneista on yhteys ympäröivään luontoon, ja olohuoneesta laskeutuu rappuset alla virtaavaan jokeen. Huonetilat ovat tummia ja matalia, millä ohjataan katsetta hakeutumaan ulos talosta.[4]

Lähteet

  1. ↑ What is Fallingwater? Western Pennsylvania Conservancy. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Fallingwater National Historic Landmarks Program (NHL). Arkistoitu 13.7.2015. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b Fallingwater, Frank Lloyd Wright’s architectural masterpiece, restored with help from a Save America’s Treasures Grant American Architecture Foundation. Arkistoitu 21.12.2017. Viitattu 16.7.2017. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e Adelyn Perez: AD Classics: Fallingwater House / Frank Lloyd Wright Architecture Daily. 2010. Viitattu 16.7.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Alexandra Polier: A 75th Anniversary for an American Icon Architectural record. 2011. Viitattu 16.7.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla