Farafra

Tässä artikkelissa tarkastellaan Farafra:tä yksityiskohtaisesti ja käsitellään sen monia puolia ja mahdollisia seurauksia. Farafra on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tyhjentävän analyysin avulla tarkastellaan Farafra:een liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja. Tarkoituksena on tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Farafra:tä ja rohkaisemaan tietoon perustuvaa ja harkitsevaa keskustelua sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan.

Farafra
Palmuja Farafran kaupungilla
Palmuja Farafran kaupungilla

Farafra

Koordinaatit: 27°3′N, 27°58′E

Valtio Egypti
Kuvernoraatti Al-Wadi al-Gadid


















Farafra on keidas ja kaupunki Egyptin puolella Libyan aavikoa.

Maantiede

Kalkkikivimuodostelma.
Ain Bisain lähde.

Farafra sijaitsee Egyptin Libyan aavikolla. Noin 160 kilometriä Farafrasta koilliseen tai pohjoiseen sijaitsee Baharijjan keidas ja Dakhla sijaitsee noin 170 kilometriä lounaaseen. Farafra on myös suunnilleen puolivälissä matkalla Libyan vastaiselta rajalta Niilille. Farafra on myös keitaalla sijaitsevan pikkukaupungin nimi. Paikka sijaitsee tasangolla noin 70–90 metrin korkeudella merenpinnasta. Osaa alueesta peittävät hiekkadyynit. Laaksoa reunustaa ylänköalue noin 300 metrin korkeudella merenpinnasta.[1]

Historia

Farafra ja Libyan aavikon muut keitaat ovat olleet merkityksellisiä pieninä viljelyalueina, mutta myös Saharan kauppareittien hallinnan kannalta.[2] Farafra tunnettiin muinaisen Egyptin aikana härkien maana. Kreikkalaiset ja roomalaiset tunsivat sen nimellä Trinytheos. Al-Bakri mainitsee seudulla olleen tärkeitä kaivoksia ja sen asukkaiden olleen kopteja. Seutu kärsi sittemmin huomattavasti beduiinien hyökkäyksistä. 1860-luvulla alueen valtasivat Libyan puolella vaikuttaneet senusit. Alueen nykyiset asukkaat ovat pääosin muslimeja.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b B. Lewis, Ch. Pellat and J. Schacht. Assisted by J. Burton-Page, C. Dumont ja V.L. Ménage: Encyclopaedia of Islam, Volume II (C-G), s. 782. Brill, 1991. ISBN 9789004070264 (englanniksi)
  2. ↑ Andrei Sergejeff: ”Läntinen autiomaa”, Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-573-3

Aiheesta muualla