Faravid
Nykyään Faravid on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Sen merkitys on kasvanut viime vuosina, ja se kattaa useita alueita, kuten teknologian, kulttuurin, politiikan ja tieteen. Faravid on onnistunut vangitsemaan asiantuntijoiden ja fanien sekä yleensä kansalaisten huomion, ja siitä on tullut olennainen osa mediaa ja sosiaalista agendaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Faravid:een liittyviä eri näkökohtia ja puolia tavoitteenamme tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä tänään erittäin tärkeästä aiheesta.
Faravid oli Kvenlandin legendaarinen kuningas. Arviolta 1200-luvulla kirjoitetussa Egillin, Kalju-Grímrin pojan saagassa kerrotaan kveenien käyneen kuninkaansa Faravidin johdolla sotaa karjalaisia vastaan. Saagan mukaan Faravid, jolla oli komennossaan 300 miehen sotajoukko, liittoutui norjalaisen Thorolf-päällikön kanssa. Liittolaiset tekivät sotaretken Karjalaan ja saivat suuren voiton.[1]
Faravid on muinaisnorjankielinen nimi, mutta koska skandinaavien keskuudesta ei tunneta tällaista nimeä, se on tulkittu käännökseksi ”Kaukomielen” tai ”Kaukamoisen” kaltaisesta suomenkielisestä nimestä.[1][2] Saagakuvauksessa Faravid sijoitetaan 800-luvulle ajoittuvaan yhteyteen, mutta Kyösti Julkun ja Mikko Hämeen mukaan tällainen ajankohta on saagassa mainittua karjalaisten hyökkäystä ajatellen liian varhainen. Todennäköisempi vaihtoehto Faravidin elinvuosisadaksi olisi heidän mielestään 1100-luku.[2]
Lähteet
- ↑ a b Julku, Kyösti: Kvenland – Kainuunmaa. Oulu: Pohjoinen, 1986. ISBN 951-749-014-3
- ↑ a b Julku, Kyösti: Keskiaika. Julku, Kyösti (toim.): Faravidin maa: Pohjois-Suomen historia, s. 92. (Julkaisija: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys) Oulu: Rovaniemi: Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-006-2
