Federmesser-kulttuuri
Nykymaailmassa Federmesser-kulttuuri:stä on tullut yhä tärkeämpi. Federmesser-kulttuuri:stä on tullut kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -ammateille riippumatta siitä, onko sen vaikutus yhteiskuntaan, sen vaikutus populaarikulttuuriin tai sen merkitys korkeakouluissa. Perustamisestaan lähtien Federmesser-kulttuuri on herättänyt intohimoista keskustelua ja ollut intensiivisen tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. Epäilemättä Federmesser-kulttuuri on monipuolinen aihe, joka kattaa monenlaisia näkökohtia ja joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden ja merkityksen nykymaailmassa.
Federmesser-kulttuuri (Tjongerin kulttuuri) oli pohjoisen Keski-Euroopan viime jääkauden päättymisen aikainen peuranmetsästyskulttuuri 13700-12800 vuotta sitten. Nimi tulee "kynäveitseksi" (saks. Federmesser) kutsutusta soikeasta ja kapeasta piikivikärjestä, joka on yksi kulttuurin tunnusmerkeistä. Federmesser oli nuoremmalla kivikaudella pohjoisessa Keski-Euroopassa Saksan ja Etelä-Tanskan alueilla ulottuen Pohjois-Ranskasta Pohjois-Puolaan. Kulttuuri levisi Tanskaan ja Skåneen 13700 vuotta sitten. Federmesserkulttuuri oli Alleröd-interstadiaalin aikana, jolloin ensin koivu, myöhemmin myös mänty lisääntyivät alueella. Siihen liittyi hirven saapuminen. Myös villihevosta ja jättiläispeuraa tavattiin vielä. lähde?
Federmesserkulttuurin löytöjä on tehty Usselosta Belgiasta, Tjongerista Alankomaista sekä Wehlenistä ja Rissenistä Pohjois-Saksasta.[1] Kulttuuri hävisi luultavasti noin 12900 kalenterivuotta sitten tapahtuneen Laacher See-tulivuoren purkautuessa [2] tai ehkä kylmän nuoremman dryaskauden alettua. Federmesserkulttuuri muistutti Englannin Creswellin kulttuuria. Sen jälkeen tuli Ahrensburgin kulttuuri.
Lähteet
- ↑ Burenhult G: Ihmisen suku, ensimmäiset ihmiset, s. 140. Suomentanut Jäskeläinen & Valste. WSOY. ISBN 9789510187791
- ↑ Azilian Culture (Arkistoitu – Internet Archive)