Nykyään Fenibuutti on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Teknologian ja globalisaation myötä Fenibuutti:stä on tullut jokapäiväisen elämän peruselementti. Fenibuutti on aihe, joka ansaitsee syvällisen tarkastelun sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja vaikutukseensa globaaliin talouteen. Tämän artikkelin kautta perehdymme Fenibuutti:n moniin puoliin, tarkastelemme sen historiaa, sen nykyistä merkitystä ja tulevaisuuden ennustetta. Fenibuutti on epäilemättä aihe, joka herättää yleismaailmallista kiinnostusta ja joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa eri aloilla ja tieteenaloilla.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tarkenna korjauspyyntöä tai poista tarpeeton korjauspyyntö |
![]() | |
Fenibuutti
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
4-amino-3-fenyylibutaanihappo | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | N06 |
PubChem CID | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C10H13NO2 |
Moolimassa | 179.22 g/mol |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Metabolia | ? |
Puoliintumisaika | 5,3 tuntia [1] |
Ekskreetio | ? |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | ? |
Fenibuutti on 1960-luvulla Venäjällä kehitetty psykoaktiivinen aine. Sen loi orgaaninen kemisti Vsevolod Perekalin.[2][3]
Fenibuutti on GABA-B agonisti ja sen vaikutuksia ovat muun muassa: uneliaisuus, rentoutuneisuus, sedaatio ja euforia. Sitä voidaan käyttää helpottamaan unettomuutta, jännitystä, ahdistusta, änkytystä ja alkoholin vieroitusoireita.[4] Fenibuutti on myös nootropiini. Fenibuutti voi aiheuttaa sivuvaikutuksia kuten: väsymystä, ärtyneisyyttä, levottomuutta, pahoinvointia ja päänsärkyä.[5]