Fergusonin mellakat

Nykymaailmassa Fergusonin mellakat on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ilmestymisestään lähtien Fergusonin mellakat on aiheuttanut suuren vaikutuksen eri alueilla, aiheuttaen kiivasta keskustelua ja ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Sen merkitys on kiistaton, sillä sen vaikutus ulottuu niinkin erilaisille aloille kuin politiikka, tekniikka, kulttuuri, tiede ja yhteiskunta yleensä. Fergusonin mellakat on jättänyt syvän jäljen lähihistoriaan, haastaen vakiintuneet paradigmat ja tarjoten uusia näkökulmia nykymaailman haasteisiin. Tässä artikkelissa analysoimme Fergusonin mellakat:n monia puolia ja tutkimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Protestoijia Fergusonissa.

Fergusonin mellakat olivat vuosina 2014–2015 tapahtuneita rotulevottomuuksia Fergusonin kaupungissa Yhdysvalloissa. Valkoinen poliisi Darren Wilson ampui savukkeiden varastamisesta epäillyn mustan 18-vuotiaan opiskelijan Michael Brownin. Alueen mustat asukkaat järjestivät illalla kadulla muistotapahtuman tuoden kukkia ja kynttilöitä Brownin veren päälle. Poliisi käyttäytyi muistotapahtumassa hyvin epäkunnioittavasti muun muassa ajaen poliisiautolla kukkien ja kynttilöiden yli.[1][2] Luultavasti tämä ja Brownin kuolema laukaisivat ensimmäisen mellakka-aallon elokuussa 2014. Levottomuuksista tehty dokumenttielokuva Whose streets? sen sijaan väittää mellakan alkaneen poliisin ampumista laukauksista.[3]

Toinen mellakka-aalto tuli marraskuussa, kun tuomari vapauttivat poliisin Brownin ampumisesta. Vuonna 2015 mustat mellakoivat muun muassa Baltimoressa.

Ryöstö, Brownin ampuminen

Brownin ampumiseen johtaneet tapahtumat johtuivat ensimmäisten tietojen mukaan joko poliisista tai mustista pojista[4].

Michael Brown varasti eräästä kaupasta savukkeita hieman ennen keskipäivää 9. elokuuta 2014[5]. Kaupan myyjä soitti epäillyn tuntomerkit heti poliisille, joka saapui paikalle muutaman minuutin sisään.

Poliisin Chevroletilla ajava Darren Wilson totesi, että kadulla liikkuva nuori musta Michael Brown ja hänen kanssaan oleva mies sopivat myyjän kuvaukseen ryöstäjistä. Poliisi ajoi autonsa Brownin viereen, jolloin Brown hyökkäisiselvennä poliisin kimppuun sivuovesta. Poliisilla ei ollut suihkepulloa tai tainnutinta, jolloin tämä turvautui ensi kertaa aseeseen. Yksi laukaus osui Brownia käsivarteen, jolloin Brown ja hänen kaverinsa Dorian Johnson pakenivat. Johnson piiloutui poliisiauton taakse, ja poliisi ampui lisää laukauksia kohti Brownia. Brown kääntyi ympäri kasvot päin poliisia liikkuen tätä kohden, ehkä yrittäen hyökätä poliisin kimppuun. Silminnäkijän mukaan Brown aikoi antautua. Poliisi ampui vielä kaksi laukausta surmaten Brownin.lähde?

Poliisi oli ampunut kohti aseetonta Brownia 12 kertaa, joista 6 osui Browniin. Luultavasti viimeinen laukaus oli kuolettava. Seuraavina kymmeninä minuutteina paikalle saapui lisää poliisiautoja.

Muistotapahtuma ja mellakka

Tummaihoisia alkoi illalla kokoontua ampumapaikan läheisyyteen, samoin poliisiautoja. Ilmeisesti iltapäivän aikana ammuttiin joitain laukauksia ja poliisin SWAT-erikoisyksikkö kävi paikalla. Järkyttyneet ja vihaiset asukkaat jättivät illalla ampumapaikalle kynttilöitä ja kukkia. Eräs poliisi antoi koiransa virtsata kukkien päälle ja poliisiauto ajoi kynttilöiden ja kukkien päälle murskaten nämä[6]. Tämä muutti väkijoukon todella vihaiseksi, ja se yritti estää poliisiautojen saapumista paikalle. Seuraavana päivänä muistokokoontuminen alkoi rauhallisesti, mutta muuttui väkivaltaiseksi, kun väkijoukko hyökkäsi poliisin kimppuun sekä ryöstelyn ja poltti kauppoja.

Elokuun mellakka

Elokuussa poliisi ja paikalliset ottivat yhteen jälleen. Raskaasti aseistettu poliisi vastasi mellakoitsijoiden Molotovin cocktaileihin savupommein, kumiluodein ja kyynelkaasulla.lähde?

Lähteet

  1. ↑ MailOnline: Officer let his police dog URINATE on Michael Brown memorial then patrol cars ran it over, report claims Mail Online. 28.8.2014. Viitattu 14.1.2021.
  2. ↑ Mark Follman: Michael Brown's mom laid flowers where he was shot—and police crushed them Mother Jones. Viitattu 14.1.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Whose streets? areena.yle.fi. 2017. Viitattu 9.6.2022.
  4. ↑ Paajanen, Olli-Pekka: Valtavat rotumellakat leimahtivat Fergusonin kaupungissa Yhdysvalloissa. Keskisuomalainen. 14.8.2014. Arkistoitu 6.6.2015.
  5. ↑ Yle uutiset: Fergusonin ammuskelu: Näin tapahtumat etenivät (html) Yrjö Kokkonen. 25.11.2014. Viitattu 6.6.2015.
  6. ↑ Mark Follman: Michael Brown's Mom Laid Flowers Where He Was Shot—and Police Crushed Them (html) Mother Jones. Wed Aug. 27, 2014 6:00 AM EDT. Viitattu 6.6.2015. (englanti)

Aiheesta muualla