Filigraani

Tässä artikkelissa aiomme analysoida Filigraani:tä eri näkökulmista ja tutkia sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen merkitystä eri alueilla. Filigraani on ollut avainrooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sen alkuperästä vuosien mittaan tapahtuvaan kehitykseen. Monitieteisen lähestymistavan avulla käsittelemme Filigraani:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja teknologiaan. Lisäksi tarkastelemme Filigraani:n merkitystä nykyisessä tilanteessa ja pohdimme sen roolia kestävän ja osallistavan tulevaisuuden rakentamisessa.

Filigraanityö

Filigraani (ital. filigrane; lat. filum = 'lanka', lat. granum = 'jyvä'[1]) on kultasepäntekniikka, jossa ohuita metallilankoja juotetaan metalliin. Metallilankoja voidaan myös kiinnittää kehykseen jolloin tulos on pitsimäinen. Tekniikkaa käytettiin jo Troijassa 2000 eaa.[2]

Filigraani on lähellä granulointia, ja samassa työssä käytetään usein molempia.[2]

Sanaa filigraani käytetään myös valmiista kultasepäntöistä, joissa on usein käytetty hyvin ohuita kulta- ja hopealankoja. Lasitaiteessa lasejakin koristeltiin Venetsiassa liligraaneilla, ohuilla lasinauhoilla.[1] Filigraanilasi on väritöntä tai hyvin vaaleaa lasia, jonka massaan on sulatettu ohuita värillisiä, spiraali- tai verkkokuvioita muodostavia lasilankoja.lähde?

Filigraani tarkoittaa lisäksi myös paperissa olevaa vesileimaa.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Filigraani Tietosanakirja, osa 2. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1910
  2. ↑ a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 148. (3. painos) Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
  3. ↑ Toim. Annukka Aikio, uus. Rauni Vornanen: Uusi sivistyssanakirja, s. 211. (Filigraani 3) Helsinki: Otava, 1979, 7. painos. ISBN 951-1-06288-3

Aiheesta muualla

  • Filigraanilasi, Suomen Kuvalehti, 08.12.1934, nro 50, s. 56, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot