Fjodor Hitruk

Fjodor Hitruk on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Siitä lähtien se on ollut keskustelun, keskustelun ja tutkimisen kohteena asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön yrittäessä ymmärtää sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Tämä artikkeli sukeltaa Fjodor Hitruk:een ja tarkastelee sen alkuperää, kehitystä ja nykyistä merkitystä. Yksityiskohtaisen ja oivaltavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä ilmiötä tarjoamalla täydellisen ja päivitetyn näkemyksen sen merkityksestä ja vaikutuksesta eri alueilla. Lähestymällä Fjodor Hitruk:tä eri näkökulmista, tavoitteena on tarjota panoraamanäkymä, jonka avulla lukija voi syventyä aiheeseen laajasti ja syvästi.

Fjodor Saveljevitš Hitruk (ven. Фёдор Савельевич Хитрук; 1. toukokuuta 1917 Tver3. joulukuuta 2012 Moskova)[1] oli palkittu neuvostoliittolainen animaattori ja elokuvaohjaaja.

Hitruk syntyi juutalaiseen perheeseen. Hän opiskeli kaupallista alaa Stuttgartissa ja graafista taidetta Moskovassa, mutta kiinnostui pian animaatiosta. Vuodesta 1937 hän työskenteli lähes puolen vuosisadan ajan Sojuzmultfilm-studiolla, ensin animaattorina, mutta vuodesta 1962 myös animaatioelokuvien ohjaajana. Hitrukin ensimmäinen ohjaus, aikuisille suunnattu satiirinen Erään rikoksen tarina oli menestys ja pian hän kohosi maansa tunnetuimmaksi animaatioiden tekijäksi. Hän ohjasi vuosina 1969–1972 kolme Nalle Puh -elokuvaa, joissa A. A. Milnen lastenkirjahahmot oli kuvattu hyvin eri tavalla kuin amerikkalaisen Disney-yhtiön elokuvissa. Eräitä Hitrukin elokuvia palkittiin ulkomailla: elokuvan tekemisestä kertova Film, Film, Film (1968) palkittiin Tampereen lyhytelokuvafestivaalilla ja Saari (1973) sai Cannesin elokuvajuhlien kultaisen palmun ulkomaisten lyhytelokuvien sarjassa. Hitruk lopetti ohjaamisen vuonna 1984.[1]

Lähteet

  1. a b Harri Römpötti: Fjodor Hitrukin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa (Arkistoitu – Internet Archive) HS.fi. Viitattu 14.1.2013.