Nykymaailmassa Fonsecanlahti:stä on tullut monille ihmisille yleinen ja kiinnostava aihe. Sen vaikutukset kattavat eri alueita ja sen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin yhteiskunnassa. Fonsecanlahti on herättänyt keskustelua, tutkimusta ja pohdiskelua vaikutuksestaan ja ulottuvuudestaan riippumatta siitä, onko kyseessä henkilökohtainen, työ tai sosiaalinen alue. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Fonsecanlahti:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin ja seurauksiin ympäristössämme. On tärkeää ymmärtää ja analysoida perusteellisesti Fonsecanlahti, jotta saamme kattavan ja objektiivisen näkemyksen sen merkityksestä jokapäiväisessä elämässämme.
Fonsecanlahti | |
---|---|
![]() Fonsecanlahti satelliittikuvassa |
|
Koordinaatit | |
Sijainti | Keski-Amerikka |
Valtio | El Salvador, Honduras, Nicaragua |
Merialue | Tyynimeri |
Pinta-ala | 1 800 km² |
Fonsecanlahti (esp. Golfo de Fonseca) on Tyynenmeren lahti Keski-Amerikassa. Sen rannalla ovat El Salvador, Honduras ja Nicaragua. Se on nimetty arkkipiispa Juan Rodríguez de Fonsecan mukaan.
Fonsecanlahti on Tyynenmeren lahti ja se ulottuu noin 65 kilometrin päähän sisämaahan. Sen suu on 32 kilometriä leveä El Salvadorin Cape Amapalasta Nicaraguan Cape Cosigüinaan. Leveimmillään lahti on noin 80 kilometriä leveä, ja pinta-alaltaan se on noin 1 800 neliökilometriä. Lahteen laskevat Hondurasin puolella Goascorán- ja Cholutecajoet ja Nicaraguassa Estero Real.[1]
Lahdessa on useita saaria, muun muassa Meanguera, Meanguerita ja El Tigre. WWF on luokitellut saarten mangroven omaksi eliömaantieteelliseksi alueeksi. Saaret saavat runsaasti sadetta.[2]
Ensimmäinen eurooppalainen lahden rannalla oli 1523 Gil González Dávila, joka nimesi sen suojelijansa, arkkipiispa Juan Rodríguez de Fonsecan mukaan.[3]
El Salvadorin ja Hondurasin välinen raja Fonsecanlahdella on ollut pitkään maiden välisen riitojen kohteena. Kansainvälinen tuomioistuin sopi maiden välisen riidan 1992 ja päätti, että lahti tulee kuulua kaikille kolmelle maalle.[4]