Nykyään Francesco Fontana on aihe, joka on läsnä monien ihmisten elämässä. Ajan myötä Francesco Fontana on muuttunut merkityksellisemmäksi ja on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Sen vaikutus kattaa useita alueita muodista teknologiaan, ja sen vaikutus on havaittavissa niinkin vaihtelevilla aloilla kuin politiikka, kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme Francesco Fontana:een liittyviä eri näkökohtia ja yritämme ymmärtää sen roolia nykymaailmassa. Sen alkuperästä sen evoluutioon ja tulevaisuuden ennusteisiin syvennymme tähän kiehtovaan aiheeseen tarkoituksenamme valaista sen vaikutuksia ja merkitystä nykyään.
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tarkistettava tiedot jostain, teksti on osittain käsittämätön käännös en.wikipediasta, jossa on myös huomautuksia |
Francesco Fontana | |
---|---|
![]() muotokuva Francesco Fontanasta |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1585 c. Napoli, Napolin kuningaskunta |
Kuollut | heinäkuu 1656 Napoli, Napolin kuningaskunta |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Napolin yliopisto |
Tutkimusalue | Laki, Astronomia, Optiikka |
![]() Nimikirjoitus |
|
|
Francesco Fontana (1585 Napoli – heinäkuu 1656 Napoli) oli italialainen asianajaja ja tähtitieteilijä[1].
Fontana teki puupiirroksia Kuusta ja planeetoista sellaisina kuin hän näki ne teleskooppinsa avulla[2]. Vuonna 1646 hän julkaisi piirroksia kirjassaan Novae coelestium terrestriumq rerum observationes, et fortasse hactenus non vulgatae. (Vuonna 1887 Paul Stroobant demonstroi että kaikki samanlaiset havainnot eivät osoittanut kuun olemassaoloa Venuksen ympärillä).
Kuun kraatteri Fontana ja Marsin kraatteri Fontana on nimetty Fontanan mukaansa.
Fontana myöskin väitti keksineensä mikroskoopin vuonna 1618, keskintö jolla on monta hakijaa kuten Cornelius Drebbel, Zacharias Jansen tai hänen isänsä Hans Martens, ja Galileo Galilei.[3]