Tämän päivän artikkelissa käsittelemme aihetta Frantsysk Skaryna, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta. Frantsysk Skaryna on aihe, joka koskee kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä, ja sen vaikutukset ovat monipuoliset ja merkittävät. Tässä artikkelissa tutkimme Frantsysk Skaryna:n eri puolia sen alkuperästä ja historiasta sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta Frantsysk Skaryna tavoitteenaan tarjota tasapainoinen ja täydellinen näkemys aiheesta. Lue eteenpäin saadaksesi selville kaiken, mitä sinun tulee tietää Frantsysk Skaryna:stä!
Frantsysk Skaryna (valkoven. Францыск (Францішак, Frantsišak) Скарына; syntyi noin 1486 Polatskissa Liettuan Suurruhtinaskunnassa, kuoli 1551 Böömin kuningaskunnan Prahassa) oli merkittävä valkovenäläinen raamatunkääntäjä, graafikko, kirjanpainaja ja humanisti keskiajalla.
Skaryna kävi koulua Polatskin Pyhän Sofian katedraalin koulussa sen johtajana toimineen papin ohjauksessa. Peruskoulutuksensa loppuvaiheessa Skaryna oppi latinaa Polatskin munkkikoulua pitäneiltä sisterssiläisiltä. Frantsysk Skaryna opiskeli tämän jälkeen Krakovan yliopistossa, josta hän sai vuonna 1504 alemman korkeakoulututkinnon. Opetus tapahtui latinan kielellä. Tämän jälkeen Skaryna opiskeli Italiassa Padovan yliopistossa, jossa häntä pidettiin etevänä oppilaana ja josta hän valmistui vuoden 1512 tienoilla lääketieteen tohtoriksi.
Hän käänsi ja painoi Prahassa vuosina 1517–1519 Psalmit ja laajan kokoelman muita Vanhan testamentin kirjoituksia vanhavalkovenäjän kielelle[1][2]. Vuosina 1522–1525 Skaryna jatkoi raamatunkäännös- ja painotyötään Vilnassa, jonne hän oli perustanut kirjapainon noin 1520. Siellä hän julkaisi vanhavalkovenäjänkielisen rukouskirjan (Pieni matkakirja, 1522) ja kirkkoliturgiaa varten apostolien teoista kertovan Apostolos-teoksen (1525).
Uransa loppupuolella Skaryna oli Böömin kuninkaan, Habsburgien sukuun kuuluneen Ferdinand I:n puutarhurina Prahassa, jossa hän kuoli 1551 tai 1552.