Franz Benda
Nykymaailmassa Franz Benda on aihe, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosikymmeninä. Franz Benda on herättänyt suurta keskustelua maailmanlaajuisesti sen vaikutuksista yhteiskuntaan, sen vaikutuksesta politiikkaan ja talouteen. Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Franz Benda:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen, mukaan lukien sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lisäksi tutkimme Franz Benda:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Franz Benda (tšek. František Benda; kastettu 22. marraskuuta 1709 Benátky nad Jizerou – 7. maaliskuuta 1786 Potsdam) oli Saksassa toiminut böömiläissyntyinen säveltäjä ja viulisti.[1]
Benda syntyi kahden muusikon – Jan Jiří Bendan ja tämän vaimon Dorota Brixin – ensimmäisenä poikana.[1] Hänen veljensä oli säveltäjä Georg Benda.[2] Benda opiskeli Johann Gottlieb Graunin johdolla ja aloitti uransa Fredrik Suuren orkesterissa tämän ollessa kruununprinssi. Fredrik Suuresta tuli Preussin kuningas vuonna 1740, jolloin Benda asettui Berliiniin. Hänen perheensä seurasi häntä sinne vuonna 1742. Vuodesta 1771 lähtien Benda toimi hoviorkesterin konserttimestarina. Hän sävelsi muun muassa 17 sinfoniaa, 17 konserttoa viululle ja orkesterille, sooloviulukappaleita ja kamarimusiikkia.[1]
Myös Bendan poika Friedrich Benda oli viulisti-säveltäjä.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d František Benda Britannica, viitattu 13.9.2024 (englanniksi)
- ↑ Georg Benda Britannica, viitattu 13.9.2024 (englanniksi)
Aiheesta muualla
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
