Fredrik Thesleff

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Fredrik Thesleff:tä täysin uudesta näkökulmasta analysoimalla sen tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Fredrik Thesleff on ollut mielenkiinnon ja keskustelun kohteena eri tieteenaloilla, ja sen merkitys on kiistaton nykymaailmassa. Yhteiskuntavaikutuksesta populaarikulttuuriin Fredrik Thesleff on aihe, joka ansaitsee tarkan tarkastelun ymmärtääkseen sen todellisen merkityksen ja laajuuden. Näillä sivuilla selvitämme Fredrik Thesleff:tä ympäröiviä mysteereitä ja yritämme valaista sen monia puolia, jolloin lukija voi lähteä kiehtovalle löytö- ja itsetutkiskelumatkalle.

Fredrik Thesleff (17. syyskuuta 1859 Viipurin maalaiskunta – 12. joulukuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1]

Henkilöhistoria

Thesleffin vanhemmat olivat eversti, valtioneuvos Fredrik Wilhelm Thesleff (1824–1893) ja Olga Maria Thesleff (1830–1893). Hänen nuorempi veljensä oli kasvitieteilijä ja mustalaisten kielen ja tapojen tutkija Arthur Thesleff. Fredrik Thesleff pääsi ylioppilaaksi 1879 Helsingin reaalilyseosta ja valmistui 1884 arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta. Thesleff teki useita opintomatkoja muun muassa Ranskaan, Italiaan ja Venäjälle. Hän toimi Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehtina 1884–1887 ja oli sen jälkeen talonrakennuksen lehtorina Vaasan teollisuuskoulussa 1889–1908. Thesleffillä oli Vaasassa yhteinen arkkitehtitoimisto lääninarkkitehti Waldemar Backmanssonin kanssa ja hän toimi jonkin aikaa myös Vaasan kaupunginarkkitehtina. Thesleffin pääasiassa Viipuriin ja Vaasaan suunnittelemat rakennukset edustivat tyylillisesti uusrenessanssia ja jugendia.[2][3][4][1]

Thesleff on haudattu Hietaniemen vanhalle hautausmaalle.[5]

Töitä

Pikkupalatsi Tampereella.
  • Punaisenlähteentorin apteekkitalo, Viipuri
  • Konsuli E. Wolffin talo, Linnankatu 1, Viipuri[6]
  • Nya svenska läroverket, Kaisaniemi, Helsinki 1886
  • Raatihuoneenkadun kansakoulu, Vaasa 1890
  • Vaasan Sähkö Oy:n keskusaseman konehalli, Vaasa 1893
  • Pikkupalatsi, Hämeenpuisto, Tampere 1897
  • Pohjolan Viinatehtaan viinapolttajamestareiden asuintalo, Vöyrinkatu 12, Vaasa 1897, nykyisin Wasa Sångargillen Cantare-kulttuuritalo [7]
  • Pohjoisvalli 11, asuintalo, Viipuri 1897, tuhoutunut tulipalossa heinäkuussa 2014 [8]
  • Satamapuiston jugendtyylinen kioski, Vaasa 1900
  • Vaasan Sähkö Oy:n keskusaseman päärakennus, Vaasa 1903
  • Vaasan Osakepankin talo, Vaasa 1904
  • Kurtenia, jugendtyylinen 5-kerroksinen asuintalo, Vaasa 1904–1905[9]
  • Palosaaren kansakoulu, Vaasa 1905

Lähteet

  1. ↑ a b Meurman, Otto-Iivari 1976. Viipurin arkkitehdit, ss. 172-174. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta. (Arkistoitu – Internet Archive) ISBN 951-95402-2-9
  2. ↑ THESLEFF Fredrik. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  3. ↑ Uppslagsverket Finland : Fredrik Thesleff (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Geni.com : Fredrik Thesleff
  5. ↑ Thesleffin hautakivi, Hietaniemen vanha hautausmaa, Helsinki (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ VirtuaaliViipuri 1939 : Fredrik Thesleff
  7. ↑ Kulttuuritalo Cantare : tilat (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Thesleffin arvotalo tuhoutui Viipurissa, Etelä-Saimaa 16.7.2014 (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Arvokas Kurtenia saa uuden vesikaton, Pohjalainen 27.3.2014