Nykymaailmassa Freedom House:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Siitä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe eri alueilla, olipa kyse sitten henkilökohtaisesta, ammatillisesta tai akateemisesta tasolla. Freedom House:n vaikutus on tuntunut yhteiskunnassa merkittävällä tavalla, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja käynnistänyt tutkimuksia, jotka pyrkivät syventämään sen vaikutuksia. Perustamisestaan lähtien Freedom House on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa, herättäen aitoa kiinnostusta ja motivoinut ammattilaisia ja asiantuntijoita käsittelemään sen eri puolia ja ulottuvuuksia. Tässä yhteydessä on tärkeää tutkia täysin Freedom House:n roolia nykyään ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään sekä pohtia sen ennustetta tulevaisuudessa.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Nykyään ei ole enää 1–7-luokittelua, vaan 0–4 (0 huonoin, 4 paras tilanne) ja pistesumma 0–100/100. |
Freedom House | |
---|---|
Perustettu | 31. lokakuuta 1941 |
Tyyppi | yleishyödyllinen yhteisö |
Toimiala | demokratia, poliittiset vapaudet, ihmisoikeudet |
Päämaja | Washington DC, Yhdysvallat |
Toiminta-alue | maailmanlaajuinen |
Puheenjohtajat | Michael Chertoff, Michael J. Abramowitz |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Freedom House on yhdysvaltalainen laitos, joka sanoo työskentelevänsä demokratian ja vapauden puolesta. Järjestön perustivat lukuisat henkilöt vuonna 1941, perustajien joukossa oli muun muassa Eleanor Roosevelt.
Freedom House julkaisee raportissaan vuosittain luettelon, jossa arvioidaan maailman maat vapaiksi, osittain vapaiksi ja ei-vapaiksi. Luokittelussa otetaan huomioon niin poliittinen kuin ihmistenkin vapaus. Freedom House on muun muassa pudottanut Vladimir Putinin aikana Venäjän osittain vapaasta ei-vapaaksi maaksi. Esimerkiksi Kuuba on mainittu koko sosialistisen historiansa ajan ei-vapaaksi huonoimmilla mahdollisilla arvosanoilla. Samaan arvosanaan pääsevät muun muassa Pohjois-Korea, Sudan, Turkmenistan, Uzbekistan, Libya, Syyria ja Tiibet[1].
Freedom House ei anna objektiivisia perusteluja luokitteluilleen, vaan pisteyttää maita pistein 1–7 erilaisten kysymysten perusteella, esimerkiksi: ”Kohdellaanko väestöä yhdenvertaisesti lain edessä?” niin, että 7 on heikoin tilanne ja 1 on paras tilanne.[2]
Freedom Housea rahoittavat lukuiset säätiöt, kuten Lynde and Harry Bradley Foundation, Sarah Scaife Foundation ja Soros Foundation. Se saa 2/3 tuloistaan Yhdysvaltain hallitukselta, National Endowment for Democracyn, Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston ja sisäministeriön kautta.[3]
Koska Freedom Housella on läheiset yhteydet Yhdysvaltain hallintoon, muun muassa Noam Chomsky ja Edward S. Herman kritisoivat kirjassaan Manufacturing Consent sen suhtautuvan arvioitaviin maihin sen mukaan, ovatko ne hyödyksi Yhdysvaltojen intresseille. Räikeimpänä esimerkkinä Chomsky ja Herman pitävät sitä, kun Freedom House kuvaili El Salvadoria 1980-luvulla hallinneen ja omia kansalaisiaan murhanneen hallinnon järjestämiä vaaleja ”ihailtavaksi”.[4]