Tässä artikkelissa aiomme analysoida ja syventää Frida Palmér:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Frida Palmér:stä on tullut kiinnostava kohde sekä asiantuntijoille että harrastajille, ja sen merkitys nyky-yhteiskunnassamme on kiistaton. Näitä linjoja pitkin tutkimme Frida Palmér:n eri puolia sen vaikutuksista populaarikulttuuriin sen vaikutuksiin arkielämän eri alueilla. Asiantuntijoiden haastattelujen, yksityiskohtaisten analyysien ja konkreettisten esimerkkien avulla tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Frida Palmér:tä ja tarjoamaan lukijalle täydellisemmän ja syvällisemmän näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.
Frida Palmér | |
---|---|
![]() Palmér Populär Astronomi -lehden kannessa vuonna 2009. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Frida Elisabeth Palmér |
Syntynyt | 14. tammikuuta 1905 Blentarp, Ruotsi |
Kuollut | 13. lokakuuta 1966 (61 vuotta) Halmstad, Ruotsi |
Kansalaisuus | ruotsalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Lundin yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | Knut Lundmark |
Tutkimusalue | astronomia |
Palkinnot | Pohjantähden ritarikunta |
|
Frida Elisabeth Palmér (14. tammikuuta 1905 Blentarp – 13. lokakuuta 1966 Halmstad) oli ruotsalainen astronomi, joka ensimmäisenä ruotsalaisena naisena väitteli alallaan tohtoriksi. Hän aloitti opintonsa Lundin yliopistossa vuonna 1925 ja erikoistui muuttuviin tähtiin, jotka olivat myös hänen väitöskirjansa Studies of irregular variable stars aiheena vuonna 1939. Palmér teki lukuisia opintomatkoja ulkomaille ja osasi ruotsin lisäksi englantia, saksaa, ranskaa ja venäjää. Vuodesta 1946 hän toimi matematiikan ja fysiikan opettajana Halmstadissa. Palmérille myönnettiin vuonna 1961 Pohjantähden ritarikunnan kunniamerkki. Hän kuoli mahasyöpään 61-vuotiaana lokakuussa 1966.[1]