Friedrich Maximilian von Klinger

Nykymaailmassa Friedrich Maximilian von Klinger on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion eri aloilla. Friedrich Maximilian von Klinger:stä on tullut kiinnostava kohde monille sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkitykseen nykyään. Teknologisen kehityksen ja sosiaalisen dynamiikan muutosten myötä Friedrich Maximilian von Klinger on kehittynyt ja mukautunut modernin maailman vaatimuksiin. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Friedrich Maximilian von Klinger:tä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa sekä tämän aiheen ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia.

Friedrich Maximilian von Klinger. Karl August Senffin maalaus vuodelta 1807.

Friedrich Maximilian von Klinger (17. helmikuuta 1752 Frankfurt – 25. helmikuuta 1831 Tartto) oli saksalainen kirjailija ja upseeri. Hänen tunnetuin teoksensa on näytelmä Sturm und Drang (1776, alkup. nimi Wirrwarr[1]), joka on antanut nimen saksalaiselle esiromanttiselle liikkeelle[2].

Klinger liittyi Itävallan armeijaan vuonna 1778 ja osallistui Baijerin kruununperimyssotaan. Vuonna 1780 hän matkusti Pietariin, jossa hänestä tuli Venäjän armeijan upseeri. Suuriruhtinas Paavali aateloi Klingerin, joka seurasi Paavalia matkoilla Italiaan ja Ranskaan. Vuonna 1785 Klingeristä ttuli kadettijoukkojen päällikkö, ja naituaan keisarinna Katariinan tyttären hän pääsi vuonna 1799 ritariakatemiaan. Keisari Aleksanteri I nimitti hänet Tarton yliopiston kuraattoriksi vuonna 1803, ja hän oli virassa vuoteen 1817. Vuonna 1811[3] hän sai kenraaliluutnantin arvon[1].

Teokset

  • Sturm und Drang (1776)
  • Die Zwillinge (1776)
  • Die neue Arria (1776)
  • Simsone Grisaldo (1776)
  • Stilpo und seine Kinder (1780)
  • Medea in Korinth
  • Medea auf dem Kaukasos (1791)
  • Fausts Leben, Taten and Hollenfahrt (1791)
  • Geschichte Giafars des Barmeciden (1792)
  • Geschichte Raphaels de Aquillas (1793)
  • Betrachtungen and Gedanken fiber verschiedene Gegenstande der Welt and der Literatur (1803)

Lähteet

  1. ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Klinger, Friedrich Maximilian”, Otavan kirjallisuustieto, s. 395. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
  2. ↑ Facta. Tietosanakirja Oy, 1969.
  3. ↑ Friedrich Maximilian von Klinger Encyclopædia Britannica, 11th Ed.. Viitattu 21.6.2009. (englanniksi)