Nykymaailmassa Friedrich Pfotenhauer on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja mielenkiintoa. Sen vaikutus on tuntunut yhteiskunnan eri puolilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Friedrich Pfotenhauer:tä ympäröiviä vivahteita ja näkökulmia, analysoimme sen vaikutusta nykymaailmaan ja sen roolia nykyajan ajattelutapojen ja dynamiikan muokkaamisessa. Kattavan ja moniulotteisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja ymmärtämään sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Lisäksi tutkimme mahdollisia tulevia vaikutuksia ja mahdollisia keinoja vastata haasteisiin, joita Friedrich Pfotenhauer tuo jatkuvasti muuttuvassa maailmassamme.
Friedrich Pfotenhauer | |
---|---|
Missouri-synodin presidentti | |
1911–1935
|
|
Edeltäjä | Franz Pieper |
Seuraaja | John W. Behnken |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. huhtikuuta 1859 Altencelle, Hannoverin kuningaskunta |
Kuollut | 9. lokakuuta 1939 (80 vuotta) Chicago, Illinois |
|
Friedrich Pfotenhauer (22. huhtikuuta 1859 Altencelle, Hannoverin kuningaskunta – 9. lokakuuta 1939 Chicago, Illinois) oli luterilainen pastori, joka toimi vuosina 1911–1935 luterilaisen Missouri-synodin johtajana eli presidenttinä.
Friedrich Pfotenhauer syntyi 22. huhtikuuta 1859 Altencellessä silloisen Hannoverin kuningaskunnan alueella. Hän lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin vuonna 1875. Hän opiskeli sekä Fort Waynen Concordia Collegessa että St. Louisin Concordia Seminaryssa ennen kuin hän sai pappisvihkimyksen Minnesotan Odessassa. Vihkimyksensä jälkeen Pfotenhauer toimi kiertelevänä lähetyssaarnaajana Yhdysvaltain luoteisosissa seitsemän vuoden ajan. 10. lokakuuta 1882 hän avioitui Helene Brauerin kanssa Illinoisin Cretessä. Vuonna 1887 hänet kutsuttiin pastoriksi Minnesotan Lewistoniin. Vuonna 1894 hänet kutsuttiin pastoriksi Minnesotan Hamburgiin, missä hän työskenteli vuoteen 1911 asti.[1]
Vuonna 1891 Pfotenhauer valittiin Missouri-synodin Minnesotan piirin presidentiksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1908. 1908 hänet valittiin Missouri-synodin 1. varapresidentiksi, ja 1911 hänestä tuli Missouri-synodin presidentti. Tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1935. Väistyttyään presidentin tehtävästä hän palasi seurakuntatyöhön Pyhän ristin luterilaisen seurakunnan avustavana pastorina Chicagossa, missä hän kuoli 9. lokakuuta 1939.[1]