Friedrich Rückert

Tässä artikkelissa tutkimme Friedrich Rückert:n kiehtovaa universumia, aihetta, joka on herättänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion ja uteliaisuuden. Friedrich Rückert on ollut sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan asti lukuisten keskustelujen ja analyysien kohteena, jotka ovat auttaneet rikastuttamaan ymmärrystämme tästä aiheesta. Kautta historian Friedrich Rückert on ollut ratkaisevassa roolissa eri aloilla tieteestä ja teknologiasta taiteeseen ja populaarikulttuuriin. Tällä matkalla perehdymme moniin näkökohtiin, jotka tekevät Friedrich Rückert:stä yleismaailmallisen kiinnostavan aiheen, ja käsittelemme sen vaikutuksia, kiistoja ja mahdollisia tulevaisuuden haasteita.

Friedrich Rückert
Friedrich Rückert
Friedrich Rückert
Henkilötiedot
Syntynyt16. toukokuuta 1788
Schweinfurt, Baijeri
Kuollut31. tammikuuta 1866 (77 vuotta)
Schweinfurt, Baijeri
Ammatti runoilija, orientalisti
Kirjailija
SalanimiFreimund Reimar
Äidinkielisaksa
Tuotannon kielisaksa
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Friedrich Rückert, kirjailijanimi Freimund Reimar, (16. toukokuuta 1788 Schweinfurt, Baijeri – 31. tammikuuta 1866 Schweinfurt, Baijeri) oli saksalainen runoilija ja orientalisti. Hän opiskeli 1805–1809 Würzburgin ja Heidelbergin yliopistoissa, oli 1811–1812 klassisen filologian yksityisdosenttina Jenassa ja siirtyi sen jälkeen kotiseudulleen, missä hän omistautui kielentutkimukselle ja kirjoitti eroottisia ja poliittisia runoja.[1]

Kokoelmalla Geharnischte Sonette hän herätti innostusta vapaussotaan Ranskaa vastaan. Wienissä ollessaan hän tutustui itämaisiin kieliin ja oppi muutamassa vuodessa arabiaa, persiaa ja turkkia, ja tuloksena syntyi Hafizin ja Rumin esikuvien mukainen kokoelma Östliche Rosen (1822). Hänet kutsuttiin itämaisten kielten professoriksi Erlangenin yliopistoon 1826 ja Berliiniin 1841. Hän palasi vuonna 1848 kotiseudulleen, missä hän kuoli.[1]

Rückertin ensikokoelmat olivat Deutsche Gedichte (1814, kirjailijanimellä Freimund Reimar) ja Kranz der Zeit (1817). Kootut runot Gesammelte Gedichte ilmestyivät 1834–1838. Hän myös käänsi runoja arabiasta, persiasta, sanskritista ja kiinasta. Hänen kuolemansa jälkeen julkaistiin Gesammelte poetische werke (1868–1869) sekä joitakin jälkeenjääneitä runoja ja käännöksiä.[1]

Gustav Mahler on säveltänyt viisi Rückertin runoista Kindertotenlieder (1872), joita tämä kirjoitti 428. Kahden vuoden kuluttua, oman tyttärensä kuoleman jälkeen, Mahler sanoi, ettei olisi voinut säveltää enempää kuin ne viisi, jotka olivat jo aiemmin valmistuneet.[2][3] Muista runoista Mahler on säveltänyt sarjan Rückert-laulut.[4]

Suomennettuja runoja

Rückertin runojen suomennoksia on julkaistu seuraavissa antologioissa:[5]

  • Laulujen virta, suom. Arvi Kivimaa, WSOY 1936
    • Kuin kuu käyt kiertäin -
    • Laulu
    • Pilvi
    • Sä rauhan tuot
    • Mietesäkeitä
  • Lounatuulia, Kirjapaja 1990
    • Havitella, tavoitella aina täytyy sydämen
  • Oskar Uotilan kootut runoteokset 2, Hämeenlinna: Kansa, 1911
    • Ilkeä vieras
    • Katoava epäilys
    • Kaukana kevät
    • Kerjuu
    • Matkan pää
    • Oikea mitta
    • Onnellinen pelastus
    • Rakkaudenmerkit
    • Sijais-aine
    • Viimmeinen toivo
  • Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni, Tuhat laulujen vuotta, WSOY 1957, 1974, ja 2004).
    • Ohi nuoruuden

Lähteet

  1. ↑ a b c Rückert. 1. Friedrich R., Nordisk familjebok 23, 1916 (ruotsiksi)
  2. ↑ Keskiviikkosarja 7, Yle.fi
  3. ↑ Mitch Friedfeld, Kindertotenlieder, Classical.net 2001 (englanniksi)
  4. ↑ Veijo Murtomäki, Gustav Mahler > (Orkesteri)laulusarjat, Muhi, viitattu 20.9.2020
  5. ↑ Friedrich Rückert, (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Viitattu 21.9.2020

Aiheesta muualla