Frigyes Pleszkán

Tässä artikkelissa teemme yksityiskohtaisen analyysin Frigyes Pleszkán:stä ja tutkimme sen tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan. Alkuperäistään sen kehitykseen ajan myötä Frigyes Pleszkán on ollut perustavanlaatuinen rooli eri yhteyksissä, ja se on synnyttänyt keskusteluja ja kiistoja sen merkityksestä ja seurauksista. Näillä sivuilla tutkimme sen vaikutusta eri aloilla sekä sen merkitystä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Ei ole epäilystäkään siitä, että Frigyes Pleszkán on ollut historiassa ennen ja jälkeen jättäen lähtemättömän jäljen kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja moniin muihin alueisiin. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki mitä Frigyes Pleszkán tarjoaa ja kuinka se on muokannut maailmaamme tähän päivään asti.

Frigyes Pleszkán (1. heinäkuuta 1959 – 14. helmikuuta 2011 Csorna, Unkari)[1] oli unkarilainen jazzpianisti.

Ura

Frigyes Pleszkán tuli tunnetuksi jo nuorena virtuoosimaisena jazzpianistina. Hän aloitti pianonsoiton opiskelun kahdeksanvuotiaana ja piti ensimmäisen konserttinsa yksitoistavuotiaana. Saman ikäisenä, joulukuussa 1970, Plezskán nauhoitti Oscar Petersonin trion radioidun esiintymisen Budapestissä. Pleszkán opiskeli korvakuulolta kappaleet ja pääsi näillä taidoillaan opiskelemaan Béla Bartók -musiikkiopistoon.

Pleszkánilla oli sooloesiintyminen 17-vuotiaana 1976 Pori Jazz -festivaaleilla, jossa häntä markkinoitiin "unkarilaisena pianon ihmelapsena". Joulukuussa 1978 hän tuli toiseksi Puolan Kaliszissa järjestetyssä kansainvälisessä jazzpianistikilpailussa (The III International Jazz Pianists Competition Mieczysław Kosz).[2]

Pleszkán muutti 1980-luvun loppupuolella Länsi-Eurooppaan, jossa hän esiintyi pääasiassa ravintolapianistina. Hän palasi lyheksi aikaa Unkariin 1996, mutta muutti pian sen jälkeen takaisin ravintolamuusikoksi Sveitsiin.[3]

Muuta

Frigyes Pleszkán teki vuonna 2011 itsemurhan Budapestissä 51-vuotiaana.[4]

Yhtyeet

  • 1978–1979: Lama-yhtyeen jäsen[2]
  • 1980-luvun alussa: The Pleszkán trio (Ferenc Gayer, kontrabasso ja Tamás Németh, rummut)[2]
  • 2005–2010: Pleszkán trio (Ferenc Gayer, kontrabasso ja Zoltán Horváth, rummut)[5][6]

Levytykset

  • 1985: Albumi Gonda Janosin ja John Richard Kruzan kanssa: Keyboard Music[7]
  • 1995: Sooloalbumi Fingerprints[8]
  • 1996: Sooloalbumi Second Step[9]
  • 1998: Sooloalbumi Pearls In Boogie Shell[10]
  • 1999: Sooloalbumi Magic Hands[2]

Lähteet

  1. ↑ Story Online: Frigyes Pleszkánin kuolinuutinen (18.2.2011) storyonline.hu. Viitattu 13.1.2014.
  2. ↑ a b c d The Halfpenny Studio: Pleszkán Frigyes, rest in peace (24.2.2011) halfpennystudio.com. Arkistoitu 13.1.2014. Viitattu 12.1.2014.
  3. ↑ Internetartikkeli Pleszkán ujjlenyomatai (28.12.1996) jbsz.hu. Viitattu 13.1.2014.
  4. ↑ Origo.hu: Uutinen Pleszkánin kuolemasta (7.3.2011) origo.hu. Viitattu 13.1.2014.
  5. ↑ Zene.hu: Frigyes Pleszkánin muistokirjoitus (16.2.2011) zene.hu. Viitattu 13.1.2014.
  6. ↑ Óbudai Társaskör: konsertti-ilmoitus (1.2.2010) obudaitarsaskor.hu. Arkistoitu 15.1.2014. Viitattu 13.1.2014.
  7. ↑ Discogs: Keyboard Music discogs.com. Viitattu 13.1.2014.
  8. ↑ Discogs: Fingerprints discogs.com. Viitattu 13.1.2014.
  9. ↑ cdtrrracks: Second Step cdtrrracks.com. Viitattu 13.1.2014.
  10. ↑ imusic: Pearls In Boogie Shell imusic.dk. Arkistoitu 14.1.2014. Viitattu 13.1.2014.