Fugger
Nykymaailmassa Fugger on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Fugger on onnistunut vangitsemaan niin asiantuntijoiden kuin fanien huomion ja kiinnostuksen joko yhteiskuntavaikutuksensa, kulttuurivaikutuksensa tai taloudellisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa analysoimme kattavasti kaikkia Fugger:een liittyviä puolia ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia. Lisäksi tarkastelemme yksityiskohtaisesti sen roolia nykyisessä tilanteessa sekä mahdollisia tulevaisuuden ennusteita, joita sen läsnäolo globaalilla näyttämöllä voisi syntyä. Samoin käsittelemme Fugger:n eri näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voimme tarjota lukijoillemme täydellisen ja vivahteikkaan yleiskatsauksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Fugger oli saksalainen kauppiassuku, joka toimi 1400- ja 1500-lukujen Euroopassa. Aluksi Augsburgin vapaakaupungista ja myöhemmin Tirolista käsin toimintaansa harjoittanut Fuggerien kauppiassuku oli pankki- ja rahoitusalan keskeisimpiä toimijoita. Kauppahuoneen liiketoiminta käsitti paitsi yksityissektorille suunnattua pankki-, sijoitus- ja liiketoimintaa, myös merkittävää luotonantoa aikakauden hallitsijoille.[1]
1300-luvulta lähtien varallisuuttaan kasvattaneen suvun tunnetuin jäsen on Jakob Fugger, jonka aikana suku nousi kiistatta aikansa merkityksellisimmäksi kauppahuoneeksi Euroopassa. Jakob Fuggerin tunnetuin liiketoimi lienee hänen Kaarle V:lle Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarinvaalin voittamiseksi myöntämä 543 000 floriinin laina. Fuggerin kauppahuone oli lähes koko historiansa ajan kiinteässä liikesuhteessa Habsburgien hallitsijasukuun ja vaikutti siten merkittävästi ajan politiikkaan Euroopassa.[1] Paitsi piinkovina kapitalisteina Fuggerit kunnostautuivat myös merkittävinä hyväntekijöinä rakentamalla ja ylläpitämällä köyhäintaloja, joista tunnetuin on yhä toimiva Augsburgin Fuggerei.
Fuggerin suvulla oli 1500-luvun puolivälissä 4,5 miljoonan guldenin omaisuus.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 11. Löytöretket-uskonpuhdistus, s. 308-316. WSOY, 1982. ISBN 951-0-09739-X
Aiheesta muualla
- Fugger-suvun kotisivu (monikielinen)