Furor-luokka

Tässä artikkelissa haluamme käsitellä Furor-luokka-ongelmaa, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen viime vuosina. Furor-luokka on aihe, joka on kiinnittänyt eri alojen asiantuntijoiden huomion ja herättänyt kiivasta keskustelua maailmanlaajuisesti. Tässä suhteessa voidaan tutkia monia näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksiin talouselämässä. Näiden linjojen mukaisesti aiomme syventää Furor-luokka:n eri näkökulmia sekä mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, jotka voivat nousta sen kehityksestä. Tämä on epäilemättä erittäin monimutkainen ja laaja-alainen aihe, joten on välttämätöntä analysoida sitä useista eri näkökulmista ymmärtääksesi sen tärkeyden ja merkityksen tänä päivänä.

Furor-luokka
Tekniset tiedot
Uppouma 370 t
Pituus 67,05 m
Leveys 6,70 m
Syväys 1,70 m
Koneteho 6 000 ihp
Nopeus 28 solmua
Miehistöä 67
Aseistus
Meritorjunta 2 × QF 14 naulan tykkiä
2 × 1 naulan Maxim
2 × 14" torpedoputkea

Furor-luokka oli Espanjan laivaston kahden 1890-luvun lopulla valmistetun aluksen muodostama torpedovenehävittäjäluokka.

Suunnittelu

Alusten voimanlähteenä oli neljäsylinterinen TE-höyrykone, joiden tarvitsema höyry tuotettiin neljällä Normand-kattilalla. 6000 hevosvoiman höyrykone pyöritti kahta akselia, mikä mahdollisti 28 solmun maksiminopeuden. Aluksilla oli jopa 100 tonnia hiiltä.[1]

Alukset

Furor-luokan torpedovenehävittäjät[1]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
Furor[2] J. & G. Thomson, Clydebank 11. joulukuuta 1895 7. elokuuta 1896 16. joulukuuta 1896 upotettu Santiago de Cuban taistelussa 3. heinäkuuta 1898
Terror[3] J. & G. Thomson, Clydebank 11. joulukuuta 1895 10. elokuuta 1896 17. joulukuuta 1896 poistettu 1924

Lähteet

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860-1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b Gardiner, Robert s. 385
  2. ↑ Furor
  3. ↑ Terror
Furor-luokan hävittäjät
Furor - Terror
Edeltäjä: Destructor – Seuraaja: Audaz-luokka