G. E. Asp

Nykyään G. E. Asp on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on herättänyt laajaa kiinnostusta ja synnyttänyt useita keskusteluja ja pohdintoja eri aloilla. G. E. Asp on vaikuttanut merkittävästi ihmisten elämään ja vaikuttanut heidän päätöksiinsä, käyttäytymiseensa ja käsityksiinsä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti G. E. Asp:n vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Analysoimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä G. E. Asp:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja objektiivinen näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Asp vuonna 1926

Gustaf Edvard (Kustaa) Asp (21. lokakuuta 1866 Tampere – 10. huhtikuuta 1952) oli suomalainen arkkitehti ja teollisuuskoulun rehtori joka tuli tunnetuksi ensimmäisten suomenkielisten rakennusalan oppikirjojen tekijänä.

Aspin isä Gustaf Asp (1822–1895) toimi vuodesta 1866 Tampereen Pellavatehtaan rakennusmestarina Tampereella ja Aspin perhe asui Näsijärven rannalla Tammerkosken itäpuolella sijainneessa Aspinniemessä.

Asp kävi reaalikoulun ja valmistui arkkitehdiksi 20-vuotiaana Helsingin polyteknillisestä opistosta. Hän opiskeli sitten Saksassa ja piti jonkin aikaa omaa suunnittelutoimistoa Tampereella. Vuonna 1888 Asp siirtyi opettajaksi vastaperustettuun Turun teollisuuskouluun. Asp toimi Turun teollisuuskoulun lehtorina 1891–1925 sekä koulun rehtorina 1903–1910 ja uudelleen 1913–1919. Opettajantyössään hän havaitsi pian että rakennusalalla tarvittiin suomenkielistä oppimateriaalia ja niinpä hän julkaisi 1900-luvun alussa alan perusoppikirjaksi muodostuneen kuusiosaisen Huonerakenteiden opin. Kirjassa Asp käytti rakennustyömailla käytettyä arkisanastoa.

Asp suunnitteli 1900-luvun alussa taidemaalari ja kirjailija Kaarlo Enqvist-Atran jugendtyylisen taiteilijahuvilan Lempäälän Hauralaan.

Asp toimi myös Akseli Skutnabbin perustamassa Evankeliset ystävät-liikkeessä kustantaen ja toimittaen hengellisiä kirjoja (Evankelinen kustannusliike G. E. Asp). Hän oli Armon Sanomat -lehden aputoimittajana 1916–1952.

Gustaf Edvard Aspin puoliso vuodesta 1892, ammattientarkastaja Adele Nikander oli yksi Suomen ensimmäisistä naispuolisista rakennusmestareista. Hän avusti miestään oppikirjojen teossa piirtämällä muun muassa kirjoissa käytetyt havaintokuvat.

Teokset

Nimellä Gustaf Edvard Asp
  • Huonerakenteiden oppi 1 vihko, Kivirakenteita. Tekijä, Turku 1900, 2. painos 1904
  • Huonerakenteiden oppi 2 vihko, Puurakenteita. Tekijä, Turku 1903
  • Huonerakenteiden oppi 4-5 vihko, Portaita ja puusepäntöitä. Tekijä, Turku 1903
  • Huonerakenteiden oppi 6 vihko, Tulisijat ja yksinkertaiset ilmanvaihtolaitokset. Tekijä, Turku 1902
  • Huonerakenteiden oppi. 3 vihko. Rautarakenteet ja rautabetonirakenteet. Tekijä, Turku 1908
  • Kuvaanto-oppi. WSOY 1915, 2. painos 1934
  • Uunimuurari: käsikirja uunintekijöille, rakennusmestareille ja rakennustekniikan opiskelijoille; tekijät G. E. Asp, J. A. Peltonen. Ammattien edistämislaitoksen ammattikirjoja 15. Helsinki 1932, 2. uusittu ja laajennettu painos Otava 1944, 3. uusittu painos 1948
Nimellä Kustaa Asp
  • Langenneiden armo: kotimaan lauluja n:o 50: virsikirja n:o 117. Evankelinen kustannusliike, Tampere 1912
  • Uuden Jerusalemin seurakunta: evankelisia käsityksiä ja pyrkimyksiä seurakunta-asiassa; kokoili K. A. Evankelinen kustannusliike, Tampere 1912
  • Kristillinen avioliitto ja kirkollinen vihkiminen; kirjoittanut K. A. Evankelinen kustannusliike, Tampere 1914
  • Päivä on lähellä. Evankelinen kustannusliike G. E. Asp, Lohja 1932
  • Kilpajuoksu: raamatullisia kuvauksia ylösnousemisen ja kaiken kohdalleenasettamisen eri vaiheista. Evank. kustannusliike G. E. Asp, Tampere 1933

Lähteet