Tässä artikkelissa Gabriel Naudé:n aihetta käsitellään monitieteisestä lähestymistavasta, jonka tarkoituksena on tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä aiheesta. Eri näkökulmia ja viimeaikaisia tutkimuksia analysoidaan, jotta lukija saa syvän ja ajantasaisen käsityksen Gabriel Naudé:stä. Lisäksi tutkitaan tämän aiheen mahdollisia vaikutuksia ja käytännön sovelluksia eri aloilla, jotta voidaan korostaa sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Tämän artikkelin avulla pyrimme synnyttämään pohdintaa ja keskustelua Gabriel Naudé:n ympäriltä, mikä myötävaikuttaa tiedon rikastumiseen ja kriittisen ajattelun edistämiseen.
Gabriel Naudé (2. helmikuuta 1600 – 10. heinäkuuta 1653) oli ranskalainen kirjastonhoitaja ja yksi oppineista libertiineistä. Hän oli Gui Patinin, Pierre Gassendin ja monen muun aikansa liberaalin ajattelijan ystävä.
Naudé syntyi Pariisissa ja opiskeli lääketiedettä Pariisissa ja Padovassa. Hänestä tuli Ludvig XIII:n lääkäri. Vuonna 1629 hänestä tuli kardinaali Bagnin kirjastonhoitaja Roomassa, ja tämän kuoltua vuonna 1641 kardinaali Barberinin kirjastonhoitaja. Myös Kardinaali Richelieu aikoi tehdä Naudésta kirjastonhoitajansa, ja tämän kuoltua Naudé hyväksyi saman viran kardinaali Mazarinin palveluksessa. Seuraavan kymmenen vuoden ajan hän kokosi kirjoja Euroopan eri puolilta suureen Bibliothèque Mazarineen.
Fronde-kapinan seurauksena parlement myi kirjaston. Kuningatar Kristiina kutsui Naudén Tukholmaan. Hän ei kuitenkaan viihtynyt Ruotsissa, ja Mazarinin pyydettyä tätä palaamaan ja kokoamaan hajallaan olevan kirjaston uudelleen, tämä suostui. Hän kuitenkin kuoli matkalla Abbevillessä vuonna 1653.