Gadoliniitti

Nykymaailmassa Gadoliniitti:stä on tullut yhä tärkeämpi. Gadoliniitti on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Sen vaikutus kattaa useita näkökohtia yhteiskunnasta, politiikasta, taloudesta, kulttuurista, teknologiasta ja muusta. Tässä artikkelissa tutkimme Gadoliniitti:n merkitystä ja sen vaikutusta eri alueilla. Syvän ja yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Gadoliniitti:n roolia jokapäiväisessä elämässämme ja koko maailmassa.

Gadoliniitti
Luokka silikaattimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava Y2FeBe2Si2O10
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri musta tai vihertävä
Kovuus Mohsin asteikolla 6,5–7
Tiheys 4,0–4,7 kg/dm3
Aiheesta muualla

Gadoliniitti Commonsissa

Gadoliniitti (Y2FeBe2Si2O10) on melko harvinainen, musta tai vihertävä mineraali.[1] Se on saanut nimensä Johan Gadolinin mukaan, joka vuonna 1794 eristi siitä ennestään tuntemattoman alkuaineen, yttriumin, mistä sai alkunsa harvinaisten maametallien löytöhistoria.[2]

Yttriumin lisäksi gadoliniitti sisältää toistakin melko harvinaista alkuainetta berylliumia. Joskus osa yttriumista saattaa olla korvautunut muillakin harvinaisilla maametalleilla, kuten ceriumilla, lantaanilla tai neodyymilla. Jos mineraalin ceriumpitoisuus on erityisen korkea, siitä käytetään nimitystä gadoliniitti-(Ce).[1]

Gadoliniitti muistuttaa kiderakenteeltaan timanttia. Vihreät gadoliniittikiteet saattavat olla läpikuultavia, ja tällöin niiden taitekerroin 1,79. Gadoliniitin kovuus on välillä 6,5–7 ja tiheys noin 4,0–4,7 kg/dm3, siis selvästi suurempi kuin useimpien epämetallisten mineraalien.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c The Mineral Gadolinite (Y) Amethyst Galleries Inc. Viitattu 2.7.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Hamilo, Marko: Turkulainen Johan Gadolin pääsi tieteen pienimpään eliittiryhmään Helsingin Sanomat. Arkistoitu 29.9.2015. Viitattu 2.7.2010.

Aiheesta muualla