Nykymaailmassa Gastarbeiter on saavuttanut suuren merkityksen elämämme eri alueilla. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan Gastarbeiter on noussut jatkuvan keskustelun ja keskustelun aiheeksi. Mielipiteet Gastarbeiter:stä vaihtelevat suuresti, mikä osoittaa sen monimutkaisuuden ja merkityksen nykyään. Tässä artikkelissa pyritään tutkimaan Gastarbeiter:n eri näkökohtia ja pohtimaan sen vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Gastarbeiter on herättänyt suurta kiinnostusta alkuperästään ja sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, ja on tärkeää ymmärtää sen ulottuvuus ja vaikutus nykymaailmaan.
Gastarbeiter on saksankielinen sana joka tarkoittaa "vierastyöläistä". Sillä tarkoitetaan siirtotyöläisiä, jotka muuttivat Saksaan työhön 1950-1970-luvulla virallisen vierastyöohjelman Gastarbeiterprogramm puitteissa. He olivat eräänlaisia vieraita yhteiskunnassa,[1] ja heidän odotettiin aikanaan palaavan kotimaahansa[2]. Sen ansiota oli Saksan talousihmeen toteutuminen.[3] Värväystoiminta alkoi 1955, sen huippukohtia oli vuosi 1961, ja se päättyi vuoteen 1973, ensimmäiseen öljykriisiin. Työvoiman lähtömaita olivat Italia, Espanja, Kreikka, Turkki, Portugali ja Jugoslavia.[4]
Samantyyppistä järjestelmää sovellettiin eräissä muissakin Keski-Euroopan maissa, kuten Hollannissa[5], Belgiassa ja Sveitsissä.[6]