Genevenjärvi

Nykyään Genevenjärvi on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri alueilla. Tämä aihe on vuosien ajan saavuttanut merkittävää merkitystä herättäen asiantuntijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostuksen. Genevenjärvi:n merkitys on sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen vaikutukseen päätöksentekoon poliittisella, sosiaalisella ja taloudellisella tasolla. Siksi on olennaista ymmärtää perusteellisesti Genevenjärvi:een liittyvät näkökohdat, sen vaikutukset sekä sen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset. Siksi tässä artikkelissa käsittelemme kattavasti ja objektiivisesti Genevenjärvi:een liittyviä eri näkökohtia, jotta voimme tarjota selkeän ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Genevenjärvi
Valtiot  Sveitsi
 Ranska
Paikkakunta Vaud, Geneve, Valais ja Haute-SavoieView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 46°27′N, 6°33′E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Rhône
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 372 m
Pituus 73 km
Leveys 14 kmView and modify data on Wikidata
Pinta-ala 582 km²
Tilavuus 89 km³
Keskisyvyys 154,4 m
Suurin syvyys 310 m
Valuma-alue 7 395 km2View and modify data on Wikidata
Kartta
Genevejärvi

Genevenjärvi (ransk. Lac Léman, saks. Genfersee tai Genfer See, ital. Lago Lemano, retoromaaniksi Lai de Genevra)[1] on Ranskan ja Sveitsin rajalla sijaitseva suuri ja syvä järvi. Kuunsirpin muotoisen järven pohjoisranta ja molemmat kärjet kuuluvat Sveitsiin, eteläranta Ranskaan.

Näkymä järvelle.

Genevenjärven pituus on 72 kilometriä, leveys enimmillään 13 kilometriä ja pinta-ala 582,4 neliökilometriä,[2] josta 234 neliökilometriä Ranskassa ja 348,4 neliökilometriä Sveitsissä. Syvin kohta on 310 metriä[2] Lausannen ja Évianin välillä, ja järven tilavuus on 89 kuutiokilometriä. Genevenjärvi on tilavuudeltaan Keski-Euroopan suurin järvi ja pinta-alaltaan toiseksi suurin Balatonin jälkeen. Se on myös Ranskan syvin järvi.

Järvi, jonka kautta Rhône virtaa idästä länteen, on 372 metriä merenpinnan tasoa ylempänä. Se on syntynyt Rhônen jäätikön vetäytyessä viimeisen jääkauden lopulla lähes 15 000 vuotta sitten.

Lähteet

  1. ↑ Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 52, 462. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7 (suomeksi)
  2. ↑ a b Perustietosanakirja, s. 308. Gummerus, 1996. ISBN 951-20-4802-7

Aiheesta muualla