Georg Alanus

Tänään aiomme sukeltaa Georg Alanus:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Georg Alanus on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena eri aloilla tieteestä ja teknologiasta kulttuuriin ja taiteeseen. Kautta historian Georg Alanus on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä ja vaikuttanut heidän uskomuksiinsa, tapoihinsa ja elämäntapoihinsa. Tässä artikkelissa aiomme tutkia kaikkia Georg Alanus:n puolia sen merkityksestä sen vaikutuksiin nykymaailmassa, tarjoten täydellisen ja yksityiskohtaisen kuvan tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Liity kanssamme tälle Georg Alanus:n löytö- ja tiedonmatkalle.

Georg Alanus
Alanuksen taikuutta koskevan väitöskirjan De Magia Naturali ensimmäinen sivu (1645). Koko väitöskirja on luettavissa Doria-palvelusta
Alanuksen taikuutta koskevan väitöskirjan De Magia Naturali ensimmäinen sivu (1645). Koko väitöskirja on luettavissa Doria-palvelusta
Turun tuomiorovasti
1654–1664
Edeltäjä Eskil Petraeus
Seuraaja Enevaldus Svenonius
Turun akatemian rehtori
1647–1648
1652–1653
Edeltäjä Martin Stodius
Martin Stodius
Seuraaja Nils Nycopensis
Mikael Wexionius
Henkilötiedot
Koko nimi Georgius Christophori Alanus
Syntynyt12. helmikuuta 1609
Jomala, Ahvenanmaa
Kuollut15. heinäkuuta 1664 (55 vuotta)
Turku
Ammatti professori, tuomiorovasti
Vanhemmat Christophorus Sigfridi Alanus
Elisabet Georgii
Puoliso
  • Elisabet Nilsintytär ( 1640)
Muut tiedot
Koulutus maisteri (1635)
teologian tohtori (1660)
Tutkinnot Uppsalan yliopisto
Instituutti Turun akatemia
Tutkimusalue Luonnontieteet ja teologia
Merkittävät teokset Formula concordiae
Uskonto kristinusko
Tunnustuskunta luterilaisuus

Georg(ius) Christophori Alanus, aiemmin myös: Yrjö Alanus[1] (12. helmikuuta 1609 Jomala, Ahvenanmaa – 15. heinäkuuta 1664) oli Suomen ensimmäinen fysiikan ja kasvitieteen professori (tuolloin luonnontieteen professori). Alanuksesta tuli myöhemmin teologian professori. Hän oli Turun akatemian rehtori vuosina 1647–1648. Alanus tutki tähtitiedettä ja vastusti kopernikaanista heliosentristä maailmankuvaa.

Elämäkerta

Alanus syntyi Ahvenanmaalla Jomalassa. Hänen vanhempansa olivat Jomalan kirkkoherra Kristophorus Sigfridi Alanus ja Mynämäen kirkkoherran tytär Elisabet Georgii. [2]Alanus valmistui ylioppilaaksi Uppsalassa vuonna 1627 ja filosofian maisteriksi vuonna 1635 tutkielmalla, joka käsitteli psykologisia kysymyksiä.

Alanus aloitti uransa Turun lukion matematiikan lehtorina vuonna 1637. Hän päätti virkansa siellä kolme vuotta myöhemmin, jolloin hän sai professuurin vasta perustetusta Turun akatemiasta. Fysiikan ja kasvitieteen professorina hän oli 1640–48, jonka jälkeen hän oli kolmantena teologian professorina vuosina 1648–51, toisena 1651–53 ja ensimmäisenä 1653–64.[2]

Alanus avioitui Elisabet Nilsdotterin kanssa vuonna 1640. Vaimon isä oli Nyköpingin pormestari. Avioliittoon syntyi yhteensä kahdeksan lasta.

Alanus julkaisi yhteensä 35 väitöskirjaa luonnontieteiden ja teologian aloilta. Alanuksen sanotaan tuoneen Uppsalasta Suomeen metafyysis-spekulatiivisen luonnontieteen.[3]

Alanuksen kuoltua piispa Johannes Gezelius epäili Alanuksen leskeä myrkyttämisyrityksestä. Alanuksen leski oli nimittäin valmistanut ja lähettänyt ennen joulua 1666 lääkkeeksi tarkoitettua juomaa Gezeliuksen vaimolle. Piispa epäili, että juoma sisälsi myrkkyä tai oli taikakeinoin valmistettua, koska siihen oli muodostunut vähitellen pieniä kiviä. Gezelius päätti aloittaa laajat tutkimukset asiasta. Alanuksen lesken piika todisti, että juoma oli valmistettu sekoittamalla hevosenlantaa ja vanhaa olutta sekä lisäämällä joukkoon sahramia ja muskotinkukkaa. Gezelius pyysi apua Turun akatemian ensimmäiseltä lääketieteen professorilta Erik Achreliukselta. Achreliuksen mukaan hevosen lannan mehu on varsin terveellistä pistosta vastaan.[4] Valtaneuvos Pietari Brahe kovisteli piispa Gezeliusta "huonosta esimerkistä", kun tämä syytti professori Alanuksen leskeä taikajuoman välittämisestä Gezeliuksen vaimolle. Gezelius joutui väitteestään suorittamaan 400 riikintaaleria hyvitystä Alanuksen leskelle [5]. Brahe yritti viivyttää Ruotsissakin noitasyytteistä johtuvia teloituksia vaihtelevalla menestyksellä[6].

Lähteet

  • Simo Tuomola (toim.): Abo – Suomen metropoli, 1600-luku Turussa. (Osa 2) Turku: Turun Tietotarjonta, 2000. ISBN 951-9129-39-1

Viitteet

  1. ↑ Yrjö Alanus, Tietosanakirja osa 1, palsta 205, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909 (Projekt Runeberg)
  2. ↑ a b Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917, hakusana Alanus Georg(ius). Luettu 24.12.2007
  3. ↑ Suomalaisen filosofian kronikka (Archive.org) Niin&näin. Arkistoitu 6.10.2007. Viitattu 24.12.2007.
  4. ↑ Arno Forsius: Eric Achrelius (1604–1670) – Turun akatemian ensimmäinen lääketieteen professori Arnoldus. 1996, tarkistettu ja lisätty 1999. Arkistoitu 14.12.2013. Viitattu 24.12.2007.
  5. ↑ Tuomola, 2000, s. 78
  6. ↑ Tuomola, 2000, s. 80