Georg Eberhard Rumpf

Nykymaailmassa Georg Eberhard Rumpf:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Sen vaikutukset vaihtelevat henkilökohtaisista näkökohdista globaaleihin, ja ne vaikuttavat yksilöihin, yhteisöihin ja yhteiskuntiin kokonaisuutena. Georg Eberhard Rumpf:n vaikutus näkyy useilla eri aloilla teknologiasta terveyteen, politiikkaan ja kulttuuriin. Tämä ilmiö on herättänyt sekä innostusta että huolta ja keskustelua sen seurauksista ja haasteista. Tässä artikkelissa tutkimme Georg Eberhard Rumpf:n monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä tarjoamalla kattavan ja päivitetyn näkemyksen tästä nykyään erittäin tärkeästä aiheesta.

Georg Eberhard Rumpf
Georg Eberhard Rumpf.
Georg Eberhard Rumpf.
Henkilötiedot
Koko nimi Georg Eberhard Rumpf, myös Georgius Everhardus Rumphius
Syntynyt1627[1]
Wölfersheim, Hessen
Kuollut13. kesäkuuta tai 15. kesäkuuta 1702 (74–75 vuotta) [1]
Ambon, Alankomaiden Itä-Intia
Koulutus ja ura
Tutkinnot Martin-Luther-Universität Halle-Wittenberg
Tutkimusalue luonnontiede

Georg Eberhard Rumpf, myös Georgius Everhardus Rumphius (1627 Wölfersheim, Hessen – 13. kesäkuuta tai 15. kesäkuuta 1702 Ambon, Alankomaiden Itä-Intia) oli saksalais-hollantilainen luonnontutkija ja tutkimusmatkailija.[1]

Georg Rumpfin isä oli rakennusmestari tai arkkitehti Augustus Rumpf (1591–1666) ja äiti hollanninkielinen Anna Elisabeth Keller (k. 1651). Rumpf opiskeli Hanaun kimnaasissa ja osasi kirjoittaa ja puhua hyvin sekä saksaa että hollantia. Hän värväytyi Venetsian armeijan laivastoon, joka vuonna 1646 lähti purjehtimaan Brasiliaan. Matkalla laiva rantautui Portugaliin, jonne jäi kolmeksi vuodeksi. Tämän jälkeen hän pestautui Hollannin Itä-Intian kauppakomppaniaan ja purjehti Bataviaan eli Jakartaan, jonne hän saapui kesäkuussa 1653.

Indonesiassa Rumpfin tittelinä oli insinööri tai aliluutnantti. Hän teki useita tutkimusretkiä saariston eri osiin, ja tutki etenkin kasveja. Kuvernööri Joan Maetsuycker antoi hänelle vapaat kädet viedä tutkimuksensa päätökseen. Sokeuduttuaan vuonna 1670 Rumpf jatkoi tutkimuksiaan poikansa Paulus Augustuksen ja ystäviensä avustamana. Rumpfia alettiin kutsua ”Indonesian Pliniukseksi” (Plinius Indicus).

Rumpf oli ensimmäisiä eurooppalaisia luonnontutkijoita, jotka perehtyivät Aasian eläimistöön ja kasvistoon. Hän kirjoitti useita teoksia Ambonin alueen luonnosta.

Rumpfin nimeämien kasvien tieteellisen nimen perässä käytetään nimen jälkeen liittettävää auktorilyhennettä Rumph..[2]

Teoksia

  • Amboinsche Rariteitkamer (1705)
  • Amboinsche Historie
  • Amboinsche Lant-beschrijvinge
  • Amboinsch Dierboek.

Lähteet

  • Chansigaud, Valérie: The history of ornithology. London: New Holland Publishers, 2009. ISBN 978-1-84773-433-4 (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b c Georg Eberhard Rumpf, naturalist Encyclopædia Britannica. Viitattu 11.10.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Rumphius, Georg Eberhard (1628-1702) International Plant Names Index – IPNI. Viitattu 11.10.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla